torstai 3. marraskuuta 2016

Daniel Quinn: Ismael

Oman Apinan vuosi -lukuhaasteeni innoittamana tartuin (jo syyskuussa!) Daniel Quinnin teokseen Ismael (Tammi 1998), johon muuten olisin tuskin tutustunut. Mielenkiintoinen tuttavuus! :) 

Kirja alkaa pikkuilmoituksella Henkilökohtaista-palstalla: "OPETTAJA ETSII OPPILASTA. Vaaditaan vakavaa halua pelastaa maailma. Henkilökohtainen yhteydenotto." Tämä ilmoitus saa kirjailija-päähenkilön raivon valtaan, mutta johdattaa hänet elämänmittaiseen seikkailuun. Hänestä tulee gorilla Ismaelin oppilas, ja keskusteluissaan he etsivät vastausta kysymykseen: Miten tähän on päädytty? 
Löytääkseen vastauksen Ismael jakaa ihmiset kahteen ryhmään: jättäjät ja ottajat. Edelliset elivät maan päällä kolme miljoonaa vuotta luonnon elimellisenä osana. 10 000 vuotta sitten tulivat ottajat, jotka "tiesivät" että maailma kuuluu heille. Siitä alkoi kohti tuhoa vievä syöksykierre, joka kiihtyy sitä mukaa kuin elämän monimuotoisuus vähenee. 
Ismaelin opetuksen päämääränä on saada ottajat lopettamaan maailman riistäminen, ymmärtämään että hekin ovat osa elämän yhteisöä. (takakansiteksti) 



Kuten jo vihjaisin, ei ollut mikään nopealukuinen opus. Hitaasti edeten pääsin kuitenkin kirjan loppuun, ja se varmasti tulee pysymään mielessä pitkän aikaa. Syvällistä pohdintaa kirjassa piisaa, ja toistoa toiston perään. Sehän on toki tehokeino, eikä asia ole helpoimmasta päästä, mutta liika on silti liikaa. Välillä ärsytti myös gorillan (siis Quinnin) saarnaava ote. 

Ajattelemisen aihetta kirja toki antoi, mutta apinan rooli jäi vähän hämäräksi. Jostain luinkin, että kirjailija on kirjoittanut aiheesta useita versioita, ja vasta viimeiseen, romaaniksi muokkautuneeseen versioon tuli mukaan gorilla. Sinänsä ajatus gorillasta opettamassa ihmiselle, miten tulisi elää, on hykerryttävä. :) 

Päätin ottaa kirjan mukaan myös Helmet-lukuhaasteeseen, kohtaan 34: keskustelua herättänyt kirja. En nyt aivan ole selvillä, kuinka paljon kirja on "herättänyt keskustelua" ilmestyessään, mutta mielipiteitä se ainakin tuntuu jakavan. Toiset väittävät sen muuttaneen elämänsä, toiset taas lyttäävät kirjan maan rakoon. Itse en osaa aivan päättää, mitä mieltä olen, mutta ehkä kuitenkin kallistun enemmän kirjasta pitäimisen puolelle. Mitään "herätystä" en kuitenkaan sen lukemisen myötä saanut. :)

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Daniel Quinn: Ishmael (1992)
Suomentanut Jaana Kapari 
Tammi, 1998
265 sivua

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti