Ekan lomaviikon lukusaldo ei päätä huimaa, mutta nyt en mitään sivuennätyksiä tavoittelekaan. Nyt luen vain ja ainoastaan omaksi ilokseni! Jos siinä sivussa saa osumia johonkin haasteeseen, se on vain plussaa. :)
Lomani aloitin letkeästi omaksi ostamallani Enni Mustosen Ruokarouvalla (Otava 2016). Kirja on jo neljäs osa suosittua Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaa, jonka aiemmat osat olen lukenut ennen blogiaikaani.
Ida Eriksson on viime vuodet työskennellyt erakoituneen professorin taloudenhoitajattarena Tukholman huvilakaupunginosassa. Hänen tyttärensä Kirsti on ehtinyt jo kouluikään. Kun Ida saa työnantajansa kuollessa yllätysperinnön, haave kotiinpaluusta ja itsellisestä elämästä toteutuu: hirsihuvila Helsingin lähistöllä kunnostetaan täysihoitolaksi.
Naapurit ovat erikoisia mutta ystävällisiä: Viivi-rouva on taiteilija, joka on lyöttäytynyt yhteen Pariisista paenneen Ville Vallgrenin kanssa. Pian Idankin ruokapöydässä ja vinttikamareissa viihtyvät Suomen kulttuurielämän kirjattomat ja karjattomat Eino Leinosta L. Onervaan.
Mutta miten Ida ja hänen vieraansa selviävät, kun sodan taistelukentät tulevat yhä lähemmäksi? (kirjan takaliepeen esittelyteksti)
Kirja on taattua Mustosta: uskottavasti ja tarkasti kerrottua tarinaa menneestä ajasta, unohtamatta pientä ihmistä suurten tapahtumien myllerryksessä. Sarjan aiempiin osiin viitataan useasti, joten niiden tuntemus on valttia, enkä tiedä kuinka paljon kirjasta saa irti, jos aiempia osia ei ole lukenut. Itse kun olen melkoisen tarkka sarjojen suhteen että luen kirjat varmasti oikeassa järjestyksessä. :)
Mistä kirja minulle: oma ostos
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Enni Mustonen: Ruokarouva
Otava, 2016
428 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti