tiistai 7. helmikuuta 2017

Toinen kissakirjapläjäys


Vielä ehdin! Kissakirjoja on tullut luettua lyhempiä ja pitempiäkin, hyvin monen sorttisia. Bloggaaminen vaan meinaa jäädä viime tippaan! Joka tapauksessa ja pidemmittä puheitta, näistä viidestä lukemastani suurin osa oli melkoisen humoristista settiä, kukin omalla tavallaan. Joukkoon mahtui kuitenkin yksi vakavampikin teos

Kirjoista "vakavamielisin" tai ainakin -aiheisin on David Dosan Hoivakodin kissa Oscar (Otava 2011). Kirjastostamme se löytyy kissakirjojen luokasta, mutta oikeastaan se ei ole varsinaisesti kissasta kertova kirja.

Hoivakodin kissa Oscar on sydämellinen tarina kissasta, jolla on erikoinen lahja: kyky aavistaa, milloin loppu on lähellä. 
Oscar-kissa lumoaa hoivakodin potilaat, hoitajat ja viimein epäilevän lääkäri David Dosankin. Sympaattinen, omapäinen kissa ja häntä vähitellen ymmärtävä lääkäri tuntuvat olevan sinut elämän vaikeimpien hetkien kanssa. He osoittavat lukijalle rakkauden - ja elämän - todellisen olemuksen. (takakannesta)

Niin. Ihan oikeasti kirja on kertomus vanhuksista, heidän hoitajistaan ja erityisesti dementiasta sekä sen vaikutuksesta sairastuneen omaisiin. Sitten, tämän kaiken lisäksi, kirjassa esitellään "saattohoitajakissa", joka ottaa erityishuomionsa kohteeksi aina sen, joka on seuraavaksi vuorossa lähteä... tai pikemminkin heidän omaisensa. 

Tästä kirjasta voi olla monta eri mieltä. Goodreadsin puolelta luin lukuisia närkästyneitä kommentteja joissa kyseenalaistettiin kirjan nimen osuvuus. Kissa ehkä jää vähän varjoon, mutta dementian kuvauksena kirja on upea. Elän itse nyt elämässäni vaihetta, jossa joudun seuraamaan isäni etenevää Alzheimerin tautia. 😟 Ehkä juuri tätä elämäntilannetta peilaten kirja kolahti minuun täysillä. Toivoa vain sopii, että sitten joskus kun se aika tulee, paikalla on joku Oscarin kaltainen.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 5 tähteä 
Kirjan tietoja: 
David Dosa: Making Rounds With Oscar (2010)
Suomentanut Pekka Tuomisto
Otava, 2011
254 sivua

Niin hieno kirja kuin edellinen olikin, se jätti vähän turhan haikean mielen. Onneksi noista muista kirjoista löytyi sitten myös sitä huumoria. Heidi Mäkisen esikoisromaani Ei saa mennä ulos saunaiholla (Karisto 2016) herätti ensin mielenkiintoni jo pelkästään nimellään, ja kun sitten luin ennakkotietoja kirjasta, totesin sen olevan ehdottomasti lukulistalla. 

Sini ja Eeva ovat kerrostalonaapureita. 35-vuotias Sini hoitaa työkseen mummoja terveyskeskuksen vuodeosastolla ja elää jatkuvaa häähuumaa - sulhasta hänellä ei tosin ole. Kuusikymppisellä Eevalla sen sijaan on nirppanokkainen rotukissa Kyllikki, ja hän on leskeksi jäätyään ruvennut suunnittelemaan hautajaisia, vaikkei kuoleminen kuulukaan hänen suunnitelmiinsa. Kummankin polulle osuu yllättäviäkin sattumuksia; osa astelee vastaan miehen hahmossa, osa hämmentää muuten vain arkista elämänjärjestystä. Kyllikille nämä tapahtumat aiheuttavat närkästystä ja vakavia syömishäiriöitä, niin että sen kunto on toden totta koetuksella! 
Sinin, Eevan ja Kyllikin seurassa aika ei tule pitkäksi. Vaikka suuta vetää kaiken aikaa hymyyn, vakavakin ajatus pujahtaa joskus salakavalasti joukkoon. (takakannesta) 

Kyllä, suuta veti hymyyn! Ja silti, kaiken hupaisuuden ja lievähkön kouhottamisenkin lomasta löytyi ihan oikeaa asiaa. Kyllikki on hahmona mainio, erittäin itsetietoinen ja suorapuheinen kissa, jolla on suuret kuvitelmat itsestään. Sinin ja Eevan alussa samaa vanhaa rataa rullaavat elämät mullistuvat kirjan aikana täysin, ja kirjan toiseksi viimeinen luku, jossa heidän tarinoidensa langat päätellään, on vielä melkoisen hykerryttävää luettavaa. Vaan se viimeinen luku hyydyttää hymyt ja hykerrykset ja jättää surumielisen mietteliääksi. 

Kirja pääsee mukaan Helmet-haasteen listalle, kuittaan kohdan 45: suomalaisesta naisesta kertova kirja.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Heidi Mäkinen: Ei saa mennä ulos saunaiholla
Karisto, 2016
242 sivua 

Sitten on vuorossa sarjakuvaa ja pilakuvia! Ninni Aallon kirjoittama ja Tuuli Hypénin piirtämä sarjakuvateos Kas, kissa (Arktinen Banaani 2013) ammentaa tekijöidensä omien kokemusten pohjalta. Tuttua taatusti jokaiselle kissanomistajalle - ei vaan siis tietysti -palvelijalle. ;)

Aukeama sarjakuvasta Kas, kissa
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Ninni Aalto (teksti) ja Tuuli Hypén (piirrokset): Kas, kissa
Arktinen Banaani, 2013
80 sivua

Sarjakuvantekijä Nen (jolla on muuten aivan järjettömän nerokkaita sarjakuvia, tsekatkaa vaikka!) on koonnut pieneen kirjaseensa 100 kissaa, kollia, kattia ja kisua (Arktinen Banaani 2015). 




Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja: 
Nen: 100 kissaa, kollia, kattia ja kisua
Arktinen Banaani, 2015
100 sivua

Ja sitten vielä se varsinainen huumoripläjäys. E. M. Bardin kirjoittama Testaa kissasi älykkyysosamäärä (Nemo 2015) on juuri sitä, mitä lupaakin: älykkyystesti kissoille. Testin tekeminen on tietenkin kissan omistajan (eh, siis palvelijan) vastuulla, tulosten tulkinta samoin. :)

Onko kissasi nopea hoksaaja vai tyytyväinen hitaan kaistan kulkija? 
Tarkkailemalla kissasi koordinaatiota, ongelmanratkaisukykyä sekä sosiaalisia taitoja ja virittämällä sille erilaisia koetilanteita saat uutta tietoa sen ajatuksenjuoksusta. 
Nukkuuko kissasi aina samassa paikassa?
Tietääkö se, mihin kellonaikaan ruoka tarjoillaan?
Kiehnääkö tai naukuuko se halutessaan huomiota?
Miten se reagoi ääniin, leluihin ja muihin eläimiin?
Hauskan älykkyystestin ja kirjan vinkkien avulla tutustut kissaasi entistä lähemmin ja opit arvostamaan sen ainutlaatuista luonnetta - loppupisteistä riippumatta. (takakannesta)

Eli siis hauskaa, harmitonta hupia, mutta siinä sivussa toki tulee kiinnittäneeksi huomiota asioihin, joita ei välttämättä niin hoksaisikaan. Eihän näihin ole kovin vakavasti tarkoituskaan suhtautua. Mitenkään täysillä en alkanut Toukon kanssa testejä tekemään enkä virittelemään sille koetilanteita, mutta aiempiin huomioihin perustuvan arvioni mukaan sain kissaherramme älykkyysosamääräksi 133, mikä kirjan luokittelun mukaan kuuluu kategoriaan "Erinomainen". Voin allekirjoittaa tämän, tietenkin. ^_^

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä 
Kirjan tietoja: 
E. M. Bard: Test Your Cat: The Cat IQ Test (1980)
Kuvittanut Robert Leydenfrost
Suomentanut Oona Juutinen
Nemo, 2015
127 sivua

Päätän Kirjavat kissat -lukuhaasteen osaltani näihin kirjoihin. Koontipostaus luvassa viimeistään haasteen päätöspäivänä 8.2.2017.

2 kommenttia:

  1. Kas, kissa on ihana. ♥ Jokainen, joka on joskus omistanut kissan pystyy samaistumaan sen esittämiin tilanteisiin. Nauruhermoja kutitteleva teos.

    VastaaPoista
  2. Oscarin olen halunnut lukea jo pitkään. ♥ Kas, kissa on hauska tapaus, löytyy omasta hyllystä. /Tiia

    VastaaPoista