Levottomat ajat eivät rauhoita levotonta sydäntä. Suursota riistää Jere Kauppilan rintamalle juuri kun hän ja Maria Manner ovat löytäneet toistensa syliin. Maria päätyy vastentahtoisesti toisen miehen emännäksi vauraaseen Suvelaan. Petos painaa hänen mieltään, ja liitto tuntuu toivottomalta.
Suomi itsenäistyy, mutta maan sisäinen tilanne alkaa olla yhä rauhattomampi. Finlaysonin kutoja Sofia Frimankin tempautuu aatteen palossa parantamaan maailmaa. Tosipohjainen Tulen väri punainen vie lukijan keskelle vuoden 1918 julmaa arkea, jossa punaisten kapina leviää ja naapurit muuttuvat raaoiksi vihollisiksi. Turvaa ei ole missään. Onko rakkaus silti voima, jolle yhä on tilaa? (takakansiteksti)
Edellisestä kirjasta tutut henkilöt jatkavat elämäänsä läpi viime vuosisadan alun ja suursodan tapahtumien. Tampereen lisäksi tapahtumat sijoittuvat myös Satakunnan alueelle. Henkilöitä tulee mukaan paljonkin, ehkä vähän liikaakin, välillä oli vaikea seurata kenestä nyt olikaan kyse. Pääpaino on kuitenkin Marian elämässä. Vuoden 1918 tapahtumia seurataan naisten näkökulmasta ja luonnollisesti eniten Sofia Frimanin ja tämän perheen näkökulmasta. Vaikuttavasti.
Kurkistaessaan naapurikorttelin porttiholviin Matilda näki seinää vasten pinottuja ruumiita, ja sisäpihalla lauloi kivääri kylväen kuolemaa. Alatorin kulmassa makasi maassa kuollut, jonka näkeminen veti Almaa puoleensa, sillä kyseessä oli nainen. Matildakaan ei voinut olla vilkaisematta vainajaa. Vaatteet oli revitty naisen päältä niin, että rinnat hohtivat valkoisina.
"Ryssän toppahousut", Matilda kuiskasi. "Ei kai se ole joku tuttu, niitä naiskaartilaisia? Pesulastakin pari tyttöä liittyi sinne. Kuinka ne voivat noin kovasti vihata naista, valkoiset miehet, että tuolla tavalla tappavat ja häpäisevät? Puistattaa." (s. 247)
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Pirjo Tuominen: Tulen väri punainen
Tammi, 2017
425 sivua
Samasta ajasta kertoo myös Martti Linnan romaani Kaksi hautaa saarella (Karisto 2015).
Syksy 1917. Kymiyhtiön paperikoneet seisovat, eikä kuntien hätäaputöitä riitä Kymenlaaksossa kaikille. Maija Rasilainen rakastuu Venäjän armeijasta palanneeseen komeaan Aleksei Osipoviin.
Talvella syttyy sota punaisten ja valkoisten kaartien välillä. Keväällä Aleksei huomaa komentavansa koko punaisten Savon rintamaa. Kun rintama pettää, Maija ja Aleksei aloittavat epätoivoisen pakomatkan kohti Suomenlahtea ja Pietaria.
Kaksi hautaa saarella on romaani erilaisuudesta, toivosta ja rakkaudesta. (takakansiteksti)
Linnan romaani perustuu tositapahtumiin. Haminan Majasaaressa on oikeasti muistomerkki hautoineen. Aleksei Osipov ja Maija Rasilainen ovat oikeita historiallisia henkilöitä, jotka odottivat saarella turhaan laivaa, joka veisi heidät turvaan Pietariin. Tuota laivaa ei koskaan tullut. Tarina kertoo, että he surmasivat itsensä kun valkoisten etsintäpartio alkoi lähestyä. Kävikö oikeasti näin, sitä ei tiedä kukaan, mutta kirja tarjoaa yhden tulkinnan tapahtumista.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Martti Linna: Kaksi hautaa saarella
Karisto, 2015
289 sivua
1918-lukuhaasteen lisäksi Martti Linnan teos pääsee mukaan Helmet 2018 -lukuhaasteeseen. Kohdaksi sopii numero 23: kirjassa on mukana meri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti