Huh mikä kirja! Ehdottomasti paras tänä vuonna ilmestyneistä nuortenkirjoista, niin se vaan on. Angie Thomasin Viha jonka kylvät (Otava 2017) kertoo täysin erilaisesta elämästä kuin omani. Olen aina sanonut, että jos kirja jää jollain tavalla mieleen, se on merkki siitä että jotain on tehty oikein. Tämä kirja tulee todellakin jäämään mieleen pitkäksi aikaa.
Kun mä olin kaksitoista, mutsi ja faija piti mulle kaks puhuttelua. Toinen oli se tavallinen kukkia ja mehiläisiä - juttu. Toinen koski sitä, mitä pitää tehdä jos poliisi pysäyttää. Tee täsmälleen niinku poliisi käskee. Pidä kädet näkyvissä. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. Puhu vain kun sua puhutellaan. (takakansiteksti)
Starr on slummin kasvatti. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt nähdä parhaan ystävänsä kuolevan, ja joutuu kokemaan saman asian toiseen kertaan, kun poliisi ampuu hänen ystävänsä Khalilin ihan ilman syytä. Tappelut ja jengisodat ovat Starrin elämässä arkipäivää, ja poliisi ei todellakaan aina ole ystävä. Nuoria, varsinkin poikia, epäillään usein vain ja ainoastaan sen takia, että he ovat mustia ja asuvat tietyllä alueella. Kaikki eivät kuitenkaan ole jengiläisiä tai diilereitä, vaikka niin automaattisesti ajatellaan.
Khalilin ampunut poliisi väittää pelänneensä henkensä puolesta, ja mediassa hänelle rakennetaan uhrin roolia. Starr on ainoa, joka tietää totuuden ja joka voi sen kertoa. Khalil ei siihen enää pysty. Mutta vasikointia ei Starrin kotikulmilla katsota hyvällä... Lopulta Starrin pitää päättää, kuinka rohkea hän uskaltaa olla.
Kirja todellakin ansaitsee paikkansa Helmet-haasteen listalla. Se sopii hyvin kohtaan 40: kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 5 tähteä
Kirjan tietoja:
Angie Thomas: The Hate U Give
Suomentanut Kaijamari Sivill
Otava, 2017
397 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti