Haastekoonti: Naisen tie -lukuhaaste

MarikaOksa haastoi lukemaan naisten elämäkertoja ja muistelmia. Hyviä vaihtoehtoja olisi ollut todella paljon tarjolla, mutta kun kaikkea ei ehdi lukea niin minkäs sille mahtaa. Haasteen saldoksi jäi kaksi luettua kirjaa.

Elena Favillin ja Francesca Cavallon Iltasatuja kapinallisille tytöille ei ollut ehkä ihan perinteisin elämäkerta eikä muistelma, mutta sopi mielestäni haasteeseen erittäin hyvin. Rohkaisevia tarinoita eri-ikäisistä, erilaisista naisista eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa. Ilokseni huomasin, että elokuussa on ilmestymässä jatko-osa Iltasatuja kapinallisille tytöille 2 ja sen lisäksi samoin elokuussa kotimainen Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa.

Hèdi Friedin Kysymyksiä, joita minulle on esitetty keskitysleiristä on perinteisempi muistelmateos aiheesta, jota ei saa ikinä unohtaa. Holokaustista selvinnyt Fried antaa suoria vastauksia suoriin kysymyksiin koululaisille pitämiensä luentojen pohjalta.

Elämäkerrat ja muistelmat tulevat varmasti pysymään lukulistallani tästedeskin. Edes muutama kirja vuodessa...

Kiitokset Marikalle haasteesta!

2 x holokaustista

Tässäpä samaan postaukseen kaksi pientä suurta kirjaa, jotka käsittelevät hyvinkin pitkälti samaa aihepiiriä: Maria Àngels Angladan pienoisromaani Auschwitzin viulu (Bazar 2018) ja Hèdi Friedin kokemuksiin perustuva Kysymyksiä joita minulle on esitetty keskitysleiristä (Nemo 2018). Luin kirjat saman päivän aikana, ja ne tukivat toisiaan todella hyvin.

Puola 1991. Arvostettu viulisti päättää jäädä seuraamaan paikallisen orkesterin konserttia oman esiintymisensä jälkeen. Hänen huomionsa kiinnittyy erityisesti sooloviuluun, jonka sointi on täyteläisen samettinen. Ja surusilmäiseen vanhempaan naisviulistiin, joka soittaa äärimmäisen puhtaasti eläytyen musiikkiin koko sielustaan. Instrumentti alkaa kiehtoa häntä suunnattomasti, ja hän onnistuukin tapaamaan viulua soittaneen naisen, Reginan. He ystävystyvät, ja lopulta Regina kertoo uudelle ystävälleen soittimen karmaisevan tarinan.
Saksa 1944. Puolalainen viuluntekijä Daniel on puusepän taitojensa vuoksi keskitysleirillä paremmassa asemassa kuin moni muu, vaikkei hänenkään tilanteessaan ole kehumista. Sattuman kautta Daniel määrätään rakentamaan viulu korkea-arvoiselle natsiupseerille. Palkkiona on hänen henkensä, epäonnistumisesta olisi seurauksena kuolema.
Auschwitzin viulu on enemmän kuin pelkkä romaani: se on unohtumaton tarina miehestä, joka kieltäytyi luopumasta toivostaan historian suurimman julmuuden edessä. Kirja julkaistiin alun perin vuonna 1994, mutta on uudelleenjulkaisun jälkeen noussut viime vuosina suureksi kansainväliseksi menestykseksi. (kustantajan esittelyteksti)

Kaunis ja surumielinen kirja, jossa päähenkilönä on oikeastaan ihmisen sijasta viulu. Viulu, joka rakennetaan keskitysleirillä ja joka soi kauniimmin kuin mikään muu soitin vielä viisikymmentä vuotta myöhemminkin. Keskiössä on viulun lisäksi myös taiteilijoita: viulunrakentaja ja soittajia. Siksipä kirja sopii mainiosti Taitelijaromaanihaasteeseen ja tietysti myös Helmet-haasteeseen, kohtaan 4 (kirjan nimessä on joku paikka).

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Maria Àngels Anglada: El Violi d'Auschwitz (1994)
Suomentanut Satu Ekman
Bazar, 2018
142 sivua

Oliko siellä koko ajan nälkä? Miksi ette tehneet vastarintaa? Voisiko sama tapahtua uudestaan? 
Holokaustista selvinnyt Hédi Fried (s. 1924) on kiertänyt kouluissa yli kolmenkymmenen vuoden ajan kertomassa kokemastaan. Kirjassa hän vastaa nuorten usein esittämiin kysymyksiin.
Suomenkielisen laitoksen esipuheen on kirjoittanut Sofi Oksanen. (kustantajan esittelyteksti)

Suoria vastauksia suoriin kysymyksiin. Kirjailija on koonnut kirjan koululaisille pitämiensä luentojen pohjalta. Hän on luennoinut lukuisissa kouluissa, kansanopistoissa ja yliopistoissa, koska...

"...uskon vakaasti, että nuorten on voitava välittää holokaustin muisto eteenpäin, jos haluamme ettei sama toistu. Se, mikä on tapahtunut kerran, voi ikävä kyllä tapahtua useamminkin, vaikkei ihan samalla tavalla. [ - - ] Kirjan päämääränä on auttaa meitä välttämään menneen ajan erehdyksiä. Toivon sen saavan kaikki lukijansa ymmärtämään, ettei ketään meistä ole määrätty ennalta sortajan tai sivustakatsojan osaan. Meistä jokaisella on yksilönä oma tahtomme ja oma vastuumme, ja ainoastaan ottamalla sen vastuun voimme estää historiaa toistamasta itseään taas kerran." (s. 13-15)

Olisinpa itsekin joskus päässyt kuulemaan ja kyselemään! Nämä asiat eivät todellakaan saa unohtua. Tämäkin kirja pääsee mukaan kahteen haasteeseen: Helmet-haaste (kohta 17: kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa) sekä Naisen tie.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Hèdi Fried: Frågor jag fått om förintelsen (2017)
Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen
Nemo, 2018
144 sivua

Elena Favilli & Francesca Cavallo: Iltasatuja kapinallisille tytöille

Elena Favillin ja Francesca Cavallon yhdessä tekemä erilainen satukirja Iltasatuja kapinallisille tytöille (S&S 2017) kertoo rohkaisevia tarinoita eri-ikäisistä, erilaisista naisista eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa.

Tavanomaisten prinsessasatujen sijasta tässä ainutlaatuisessa iltasatukirjassa tutustutaan sataan todelliseen tyttöön ja naiseen, jotka ovat muuttaneet maailmaa tai oman elämänsä. He ovat eläneet kauan sitten tai he elävät nyt: he ovat hallitsijoita, merirosvoja, taiteilijoita, urheilijoita, astronautteja, tieteilijöitä, tai ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat tehneet jonkin pelottoman valinnan. Upean kuvituksen ovat toteuttaneet 60 kuvittajanaista eri puolilta maailmaa.
Iltasatuja kapinallisille tytöille on kirja kaikille lapsille, joiden toivot kasvavan itsenäisiksi ja toisia kunnioittaviksi ihmisiksi. (takakansiteksti)

Voi kun tällainen kirja olisi ollut olemassa silloin kun itse olin pikku tyttö! Voi olla että olisin ehkä uskaltanut olla rohkeampi. Jossittelu on tietysti turhaa, mutta joka tapauksessa, luulen että nelivuotiaana lukemaan oppinut pikku Evaria olisi taatusti tykännyt tästä kirjasta. ;) Vähintään yhtä paljon toivon, että olisin voinut lukea näitä tarinoita omalle tyttärelleni, kun se kiihkein iltasatuaika oli. Nyt voin toki kiikuttaa kirjan hänelle itse luettavaksi.

Kirja esittelee kaikkiaan sata tyttöä ja naista, jokaiselle on varattu kirjasta yksi aukeama. Toisella sivulla on teksti, toisella kuva. Kuvitus onkin upeaa jälkeä, naiskuvittajilta tietenkin. Myös suomalainen kuvittaja Riikka Sormunen on päässyt mukaan. Tästä päästäänkin sitten siihen harmin aiheeseen: eikö muka Suomesta olisi löytynyt yhtään naista, joka olisi ansainnut päästä mukaan näin hienoon kirjaan? Vaikka Minna Canth, tai Tarja Halonen... monta muutakin olisi.

Jäin myös ihmettelemään kirjan nimeä. Miksi kapinallisille tytöille? Vahva olisi paljon parempi ja oikeampi sana tähän. Ei tarvitse olla kapinallinen muuttaakseen maailmaa tai edes elämäänsä. Tätä kirjaa soisi luettavan paljon ihan kaikille, ei pelkästään tytöille. Kirja ansaitsee ehdottomasti paikkansa MarikaOksan Naisen tie -lukuhaasteessa.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Elena Favilli & Francesca Cavallo: Good Night Stories for Rebel Girls (2016)
Suomentanut Maija Kauhanen
Kustantamo S&S, 2017
212 sivua