Ajantakojat (Kummalinnun munia #3)

Aika kuluu. Kellopeliseppä kilkuttaa alasintaan ja takoo tarinalenkkejä, -ketjuja ja -verkkoja. Minä tahansa hetkenä aika saattaa hypähtää tuntemattomaan suuntaan yllättävin seurauksin: historia muuttuu, maailmanloput ja maailmanalut seuraavat toisiaan. Ajantakojat on raapaleantologia, jossa mielikuvitukselliset tapahtumat odottavat, että saavat järjestäytyä lukijan ajatuksissa ja muuttua tapahtuneiksi. Sinä valitset. Millaisen maailmanhistorian tai tulevaisuuden rakennat? Satakuusi satasanaista tarinaa kahdeksaltatoista tekijältä. Sinulle kirjoitettu. (kustantajan esittelyteksti)

Kummalintu on jälleen muninut mielenkiintoisen raapaleantologian. Ajantakojat : Kummalinnun munia 3 (Osuuskumma 2017) sisältää toistasataa raapaletta, joiden teemana on aika. Mielenkiintoinen lisä edellisiin osiin verrattuna on joka raapaleen jälkeen lisätty ehdotus seuraavasta raapaleesta, siis tähän tyyliin: 

Mihin kaikkialle kellopelisepän huuto kuuluu? Ota selvää ja valitse jokin seuraavista sivuista: 28, 53, 60 tai 82 tai jatka lukemista kronologisessa järjestyksessä. (s.9)

Itse luin koko antologian järjestyksessä alusta loppuun, mutta pitihän noita ehdotuksiakin välillä kurkistella. Hauska idea!

Tämän antologian kirjoittajat ovat Maria Carole, Maija Haavisto, Magdalena Hai, Jussi Katajala, Artemis Kelosaari, Anu Korpinen, Taru Kumara-Moisio, Mixu Lauronen, Taru Luojola, O.E. Lönnberg, J.S. Meresmaa, Anni Nupponen, Mikko Rauhala, Tarja Sipiläinen, Shimo Suntila, Christine Thorel, M.A. Tyrskyluoto ja Kari Välimäki. Esipuheen perusteella tämä on toistaiseksi viimeinen Kummalinnun munista koostuva kokoelma, sillä kyseinen Osuuskumman palvelu päättyy ainakin toistaiseksi. Näitä raapaleita on siis voinut tilata sähköpostiin, ja niitä on sitten koottu kokoelmiksi. Raapaleiden julkaisemista kuitenkin luvataan jatkaa tulevaisuudessakin.

Kirjan takakansiliepeestä löytyi ylläri, sitaatti omasta blogitekstistäni. Huikeeta! Ja toisaalta hitusen pelottavaakin. Pitääkö tässä nyt oikeasti alkaa miettiä tekstejään vähän tarkemmin eikä vain höpötellä menemään...? :D 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 5 tähteä
Kirjan tietoja:
Ajantakojat : Kummalinnun munia 3
Toimittaneet Christine Thorel ja Kari Välimäki
Osuuskumma, 2017
131 sivua

Anni Nupponen: Hirviöasiakaspalvelu

Lomareissulta palatessa ehti oman ajovuoron jälkeen torkkua, katsella tihkusateen takaa maisemia ja surffailla tabletilla kyllästymiseen asti. Onneksi hoksasin surffailla myös E-kirjastoon. Muutaman kymmenen kilometrin matkalla ehdin lukea Anni Nupposen raapalekokoelman Hirviöasiakaspalvelu (Osuuskumma 2016). :)

Anni Nupposen veikeä kokoelma sadan sanan tarinoita tutustuttaa lukijan mitä kummallisimpiin asiakaspalvelutilanteisiin. Mitä tehdä, kun naapuri on hankkinut kerberoksen pennun? Entäpä jos kotiin onkin kannettu plasma-tv:n sijaan ektoplasma-tv? (kustantajan esittelyteksti)

Vaikka liputankin ehdottomasti perinteisen paperisen kirjan puolesta, on e-kirja silti mukava lisä. Ja vielä mukavampi on mahdollisuus lainata myös e-kirjoja, ne kun ovat mielestäni ihan suhteettoman kalliita. Ehdin jo aiemmin harmitella ettei tätä Nupposen kirjaa löydy kirjastostamme lainkaan, mutta onneksi olin väärässä - e-kirjana nimittäin löytyy! 

Raapaleiden ylistyslauluja olen tainnut laulaa jo useampaan otteeseen, mutta silti on pakko jälleen todeta, että tykkään tykkään tykkään! :) :) :) Nerokasta, tiivistä kielenkäyttöä ja tarinointia. Ja huumoria piisaa myös, mikä on aina plussaa.

Mistä kirja minulle: E-kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 5 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Anni Nupponen: Hirviöasiakaspalvelu 
Osuuskumma, 2016 
E-kirja

Pimeää pimeämpi - Kummalinnun munia 2

Pimeää pimeämpi – Kummalinnun munia 2 kokoaa yhteen raapaleet, jotka Osuuskumma on julkaissut e-kirjoina vuoden 2015 aikana. Antologiassa on sata sadan sanan tarinaa ja bonuksena kaksitoista jouluaiheista raapaletta. Tekstien mukana lukija pääsee kurkistamaan vieraisiin maailmoihin ja outoihin, pimeää pimeämpiin tilanteisiin.
Teoksen ovat toimittaneet Christine Thorel ja Kari Välimäki.
Kirjoittajat: Maria Carole, Maija Haavisto, Magdalena Hai, Janos Honkonen, Jussi Katajala, Anu Korpinen, Taru Kumara-Moisio, Mixu Lauronen, Erkka Leppänen, Olli Lönnberg, J.S. Meresmaa, Hanna Morre, Anni Nupponen, Tarja Sipiläinen, Shimo Suntila, Christine Thorel ja Kari Välimäki. (kustantajan esittelyteksti)

Raapaleet tuntuvat aina vaan kiinnostavammalta kirjallisen ilmaisun muodolta! Miten ihmeessä sataan sanaan voi saada mahtumaan niin suuria tarinoita? Ihailtava taito kyllä. Ihan ensimmäisen munakokoelman tasolle tämä antologia ei kuitenkaan mielestäni yllä, vaikka oudot ja ihan pimeät tilanteet kiehtovatkin kovasti. Tykkäsin myös jouluisista bonusraapaleista. :)

Suosikkiraapaleeni (satunnaisessa järjestyksessä) ovat: 
Kauhu Pimeässä (Magdalena Hai), Pallomeren kutsu (Mixu Lauronen), Ihme myrsky (J.S. Meresmaa), Hyvänlaatuista (Maija Haavisto), Tahdon salaattia (Kari Välimäki), Sairas päivä (Magdalena Hai) ja vielä Joulupipari (Kari Välimäki). 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Pimeää pimeämpi - Kummalinnun munia 2 
Osuuskumma, 2015
143 sivua

Minuuttinovelleja ja raapaleita

Kummalinnun munien myötä kiinnostuin lukemaan enemmänkin raapaleita ja pienoisnovelleja. 

István Örkény'in 100 minuuttinovellia (Atena 2012) on näistä kahdesta paksumpi ja vanhempi kirja. Vanhempi ihan oikeasti, sillä osa kirjaan valituista novelleista on julkaistu alun perin vuosina 1958-1979. Vuonna 2012 Örkény'in syntymästä oli kulunut 100 vuotta, ja sen kunniaksi hänen Minuuttinovelleja-teoksensa julkaistiin laajennettuna laitoksena. Tähän laitokseen suomennettiin 14 uutta kertomusta. 

István Örkény näki kaksi sotaa, pakkotyöleirin, neljän vuoden sotavankeuden ja kommunismin hirmuvallan kotimaassaan Unkarissa. Nämä kokemukset jalostuivat Örkény'in käsissä purevan huumorin sävyttämiksi ja ytimekkäiksi minuuttinovelleiksi. Örkény osaa kuvata ihmisen osaa yhtä aikaa riemastuttavasti ja satuttavasti. (kirjan etukansiliepeestä) 

Jos raapale on tasan sadan sanan mittainen kertomus, on minuuttinovelli jotain vähän enemmän. Se voi toki olla raapalekin, mutta ainakin useimmat Örkény'in kertomuksista ovat rutkasti enemmän kuin sata sanaa pitkiä. Silti ne ovat nopeasti luettavia, josta myös nimitys "minuuttinovelli" tulee:

Oheiset novellit ovat kaikessa lyhykäisyydessään täysipainoisia kirjoituksia. Niiden hyviin puoliin kuuluu, että säästyy aikaa, kun niihin ei tarvitse keskittyä viikkokausia tai kuukausia. Lukekaamme yksi Minuuttinovelli sillä aikaa kun keitämme löysiä munia tai odotamme vastausta puhelimeen (mikäli numero tyyttää varattua). Huono vointi tai rasittuneet hermot eivät ole esteenä. Voimme lukea niitä istuen tai seisten, tuulessa ja sateessa tai täpötäydessä ruuhkabussissa. Suurin osa niistä kestää lukemisen myös kiireen keskellä! On tärkeää seurata otsikoita. Tekijä on pyrkinyt lyhyyteen, joten hän ei ole voinut otsikoida niitä miten tahansa. Tarkistamme raitiovaunun numeron ennen kuin astumme siihen. Novelleille on otsikko yhtä välttämätön. Tämä ei suinkaan tarkoita, että pelkkä otsikkojen lukeminen riittäisi. Ensin otsikko ja sitten teksti; tämä on ainoa oikea käyttöohje. (Käyttöohje s. 17)

Sataan minuuttinovelliin mahtuu monenlaisia tekstejä: humoristisia, outoja, koskettavia kaikki omalla tavallaan. Ehdottomaan parhaimmistoon kuuluu tähän laitokseen uutena suomennettu novelli Ammattiylpeys, reippaasti alle sadan sanan (74, laskin!) nerokas kertomus. Siinä kerrotaan eläintaiteilijan työhaastattelusta, joka saa odottamattoman käänteen. :) 

Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 2 tähteä 
Kirjan tietoja: 
István Örkény: 100 minuuttinovellia 
Valikoinut ja suomentanut Juhani Huotari 
Atena, 2012 
242 sivua

Örkény'in teosta enemmän minuun vetosi Shimo Suntilan uuskummallinen raapalekokoelma Sata kummaa kertomusta (Kuoriaiskirjat 2013). Minulle idea tasan sadan sanan kertomuksista kolahti äärettömän kovaa, ja raapalekokoelmia tulen aivan varmasti lukemaan jatkossakin. Kirjailija kertoo esipuheessa kirjan synnystä: "Kirjoitin vuoden jokainen päivä yhden raapaleen ja julkaisin sen tuoreeltaan blogissani Routakodossa. Se pakotti sellaiseen kurinalaisuuteen, jota en muuten olisi tavoittanut. [--] Karkausvuoden vuoksi raapaleita syntyi 366 kappaletta. Nyt niistä on tätä kokoelmaa varten valittu sata." 

Näistäkin kertomuksista löytyy tekstejä laidasta laitaan, oudosta vielä oudompaan. Suosikkejani, ei-missään-erityisessä järjestyksessä olivat Korvamato, Kuoppa, Lipunmyyntiautomaatti, Chili, Sukupolvikuilu, Duunimatka, Aamu, Kaveripoisto ja Joutsenlaulu.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Shimo Suntila: Sata kummaa kertomusta 
Kuoriaiskirjat, 2013 
112 sivua

Vappulukuhaasteen lyhyet erikoiset, osa 2

Viimeinen vappuna luettu lyhyempi erikoinen on Kummalinnun munia 1 : sadan sanan tarinoita (Osuuskumma 2014), ja tämä on näistä kolmesta ehdottomasti erikoisin, positiivisessa mielessä. 

Kuten kirjan esipuheessakin todetaan, kirja on Osuuskumma-kustantamon ensimmäinen raapaleantologia. Raapaleet ovat tasan sadan sanan tarinoita, joissa pitää olla juonen kaari (eli alku, kliimaksi ja loppu). Kirjailija Anne Leinonen on kiteyttänyt raapaleiden ytimen näin: 
"Jos runous tiivistyy aforismiksi, niin novelli kiteytyy raapaleeksi."

Antologiassa on mukana raapaleita seuraavilta tekijöiltä: Maria Carole, Maija Haavisto, Magdalena Hai, Janos Honkonen, Jussi Katajala, Mixu Lauronen, Anne Leinonen, Erkka Leppänen, J.S. Meresmaa, Anni Nupponen, Tarja Sipiläinen, Shimo Suntila, Christine Thorel ja Kari Välimäki. 

Kokonaisen tarinan mahduttaminen sataan sanaan kuulostaa mahdottomalta, mutta niin vain tekijät ovat siinä onnistuneet. Pikku kirjanen on pullollaan toinen toistaan oivaltavampia, tiiviitä tarinoita. Niiden lyhyyden vuoksi niistä on vaikeaa kertoa kovinkaan paljon paljastamatta koko ideaa, siispä tyydyn listaamaan suosikkiraapaleeni, siinä järjestyksessä jossa ne kirjastakin löytyvät: 

• Mixu Lauronen: Oodi urheiluselostajille 
• Erkka Leppänen: Vanhushoitoa 
• Kari Välimäki: Siamilaiset
• Magdalena Hai: Rasmuksen puhelin 

Monta, monta muutakin olisin tässä voinut mainita, mutta noissa neljässä oli ehkä eniten sitä jotakin. Antologian kakkososa meni saman tien varaukseen. :) 

Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 5 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Kummalinnun munia 1 : sadan sanan tarinoita
Toimittaneet Mixu Lauronen ja Christine Thorel
Osuuskumma, 2014 
132 sivua