Novellihaastetta varten otin luettavaksi Jussi Katajalan novellikokoelman Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita (Osuuskumma 2013). Kirja sisältää 12 novellia, joista kaksi aiemmin julkaisematonta.
Tavernan pitäjä, joka päättää huijata kuolemaa. Mielikuvituksellisia aseita kehittävä Leonardo da Vinci. Totuus lippulaiva Stora Kronanin tuhosta. Ajan ja paikan kahleet rikkova musiikki. Nämä ja monta muuta kertomusta löytyvät tästä novellikokoelmasta, joka vie lukijansa huikealle matkalle halki historian. (takakannesta)
Kirjan novelleja yhdistää niiden sijoittuminen historialliseen aikakauteen. Täysin puhtaasti historiallisia ne eivät kuitenkaan ole, sillä jokaisessa novellissa on mukana jotain spekulatiivista, jotain joka "vinksauttaa" näkökulmaa ihan uuteen suuntaan. Kuten kirjailija itsekin esipuheessa toteaa, osa novelleista on perinteisiä seikkailutarinoita, osa voitaisiin laskea vaihtoehtohistoriaksi ja pari luiskahtaa jo kauhun puolelle.
Suosikkinovellikseni tästä kirjasta nimeän heti ensimmäisen, vain neljän sivun mittaisen novellin Taivaalta pudonnut. Sen juju paljastuu oikeastaa vasta ihan lopussa, siihen asti piti vähän miettiä että miten tämä nyt istuu historialliseksi novelliksi. :)
Tämän novellikokoelman myötä novellihaasteeseen lukemieni novellien määrä nousee lukemaan 63.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Jussi Katajala: Leonardon rasia ja muita historiallisia tarinoita
Osuuskumma, 2013
259 sivua
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaihtoehtohistoriat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Vaihtoehtohistoriat. Näytä kaikki tekstit
lauantai 15. huhtikuuta 2017
maanantai 10. lokakuuta 2016
J.S. Meresmaa: Naakkamestari
Taivas pimeni. Ilma viuhui satojen siipien pehmeistä iskuista. Nostin katseeni valtavaan naakkaparveen, joka lensi pihamaan yli talojen kattoja hipoen. Niiden naksahtelevat ja kirskuvat äänet kutistivat sisäpihan luolan kokoiseksi. Kun parven häntäpää katosi ja pilvien siilaama päivänvalo palasi, pettymys raapaisi sydänalaa. En tiedä, mistä mieleeni johtui järjetön, pakahduttava toive, että ne olisivat ottaneet minut mukaansa."
Valumestari Lundanin verstas on Ennin koti. Hän kaipaa joka päivä vanhempiaan, jotka eivät koskaan tulleet hakemaan häntä. Eräänä aamuna Enni löytää naakan - ja hänen elämänsä muuttuu. Täysin.
Naakkamestari on Tampereelle vuoteen 1900 sijoittuva kertomus, joka yhdistää vaihtoehtohistoriaa ja steampunkia. (takakansiteksti)
Viime vuonna Robustoksen pienoisromaanikilpailun voittanut J.S. Meresmaan Naakkamestari (Robustos 2016) oli virkistävän erilainen lukukokemus. Vaihtoehtohistoria on itselleni aina mieleinen ja kiinnostava juttu, ja kun tähän on vielä yhdistetty steampunk-henkisiä juttuja, niin aina vaan paremmalta vaikuttaa. :) Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat varsinaisen tarinan rikkovat mutta siihen olennaisesti liittyvät Aamulehden artikkelipätkät, joihin kirjailija jälkisanoissaan kertoo hakeneensa innoitusta ja oppia oikeista vuonna 1900 ilmestyneistä Aamulehdistä, "joskin osa artikkeleista on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta".
Raajarikko, rampa, huutolaiskakara, elätinkummitus. Näihin nimityksiin Enni on saanut tottua Lundaneilla asuessaan, varsinkin Lundanien Senja-tyttären suusta. Ystävällisyyteen Enni ei ole päässyt tottumaan, ystävistä puhumattakaan. Kunnes sitten Ennin hoidettua loukkaantunutta naakkaa (joka sitten kuitenkin kuoli ja katosi) hän löytää tyynynsä alta ystävällisen kiitoskirjeen. Tulipalon uhatessa Lundanien verstasta ja taloa Enni päättää lähteä tiehensä, tapaa kirjeen toimittaneen Jylyn ja päätyy tämän kanssa salaperäiseen tehtaaseen. Siellä Enni saa kuulla Naakkamestarista, ja hänen elämänsä muuttuu täysin. Isän ja äidin kohtaloistakin Enni pääsee lopulta selville.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
J.S. Meresmaa: Naakkamestari
Robustos, 2016
163 sivua
Valumestari Lundanin verstas on Ennin koti. Hän kaipaa joka päivä vanhempiaan, jotka eivät koskaan tulleet hakemaan häntä. Eräänä aamuna Enni löytää naakan - ja hänen elämänsä muuttuu. Täysin.
Naakkamestari on Tampereelle vuoteen 1900 sijoittuva kertomus, joka yhdistää vaihtoehtohistoriaa ja steampunkia. (takakansiteksti)
Viime vuonna Robustoksen pienoisromaanikilpailun voittanut J.S. Meresmaan Naakkamestari (Robustos 2016) oli virkistävän erilainen lukukokemus. Vaihtoehtohistoria on itselleni aina mieleinen ja kiinnostava juttu, ja kun tähän on vielä yhdistetty steampunk-henkisiä juttuja, niin aina vaan paremmalta vaikuttaa. :) Oman mielenkiintoisen lisänsä tuovat varsinaisen tarinan rikkovat mutta siihen olennaisesti liittyvät Aamulehden artikkelipätkät, joihin kirjailija jälkisanoissaan kertoo hakeneensa innoitusta ja oppia oikeista vuonna 1900 ilmestyneistä Aamulehdistä, "joskin osa artikkeleista on puhtaasti mielikuvituksen tuotetta".
Raajarikko, rampa, huutolaiskakara, elätinkummitus. Näihin nimityksiin Enni on saanut tottua Lundaneilla asuessaan, varsinkin Lundanien Senja-tyttären suusta. Ystävällisyyteen Enni ei ole päässyt tottumaan, ystävistä puhumattakaan. Kunnes sitten Ennin hoidettua loukkaantunutta naakkaa (joka sitten kuitenkin kuoli ja katosi) hän löytää tyynynsä alta ystävällisen kiitoskirjeen. Tulipalon uhatessa Lundanien verstasta ja taloa Enni päättää lähteä tiehensä, tapaa kirjeen toimittaneen Jylyn ja päätyy tämän kanssa salaperäiseen tehtaaseen. Siellä Enni saa kuulla Naakkamestarista, ja hänen elämänsä muuttuu täysin. Isän ja äidin kohtaloistakin Enni pääsee lopulta selville.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
J.S. Meresmaa: Naakkamestari
Robustos, 2016
163 sivua
keskiviikko 23. maaliskuuta 2016
Martti M. Niemi: Jos... Helsingin olympialaiset 1940
Nyt esiteltävänä onkin kirja, jota en varmasti olisi lukenut ilman lukuhaastetta. Urheilu ei ole minun juttuni, ei sitten yhtään. Niinpä Helmet-haasteen kohta 31 (olympialaisista kertova kirja) tuntui etukäteen erittäin haasteelliselta. Sattumalta törmäsin sitten tähän Martti M. Niemen teokseen Jos... Helsingin olympiakisat 1940 (Marjaniemi 2008). Jopa kaltaiseni antiurheiluihminen tietää, ettei kyseisiä kisoja koskaan järjestetty, sattuneesta syystä... niinpä tartuin kirjaan osittain ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Kyseessä on siis yhdenlainen vaihtoehtohistoria, jotka minua ovat aina kiehtoneet jo ihan periaatteen vuoksi.
Toinen maailmansota ei sytykään, kun pommi-isku Hitleriä vastaan onnistuu. Talvisotaa ei käydä, kun O.W.Kuusinen loikkaa Suomeen. Helsingissä voidaan siis pitää olympialaiset 1940 suunnitelmien mukaan.
Tämä teos on kuvitelma siitä, miten kisoissa olisi voinut käydä. Tilastot ennustavat isäntämaalle jymymenestystä. Mutta suomalaishuiput joutuvat kamppailemaan radalla raivokkaasti etenkin nousevia ruotsalaistähtiä vastaan. Ja suomalainen lähetyssaarnaaja on valmentanut Etiopian ylängöillä mustaa nuorukaista, jonka hän tuo kisoihin mukanaan...
Muuan nuorimies nimeltä Emil Zatopek on vielä katsomossa, mutta vanha Paavo Nurmi valmentaa edelleen suomalaisjuoksijoita. Monet 30-luvun veteraanit ovat innostuneet kotikisoista, ja nousevat tähdet ovat nopeuttaneet kehitystään samasta syystä. Virolais-suomalainen Kalevi Kotkas nostattaa suuria tunteita stadionilla, koska samaan aikaan Viroa ollaan liittämässä Neuvostoliittoon. Suurpolitiikka sotkeutuu taas urheiluun, ja suurvaltojen johtomiehet kokoontuvatkin Helsinkiin, seuraamaan muka kisoja... (takakansiteksti)
Todella eläneet urheilijat - mukana vain muutama fiktiivinen hahmo - kilpailevat stadionilla todellisten tilastojen mukaisten kykyjensä tavalla kuvitelluissa kisoissa. Suomi on todellakin ollut urheilun pieni suuri maa - kisojen mitalisaalis on komea. Määrät eivät jääneet mieleeni, varsinkin kun kirjan loppupuoli tuli luettua jokseenkin harppomalla. En vaan jaksanut kiinnostua tarpeeksi. Sinänsä harmi, sillä kirjailja vaikuttaa tehneen melkoisesti taustatyötä.
Itsekin uteliaana googlailin aiheesta ja päädyinkin Helsingin kaupunginarkiston sivuille, johon on koottu paljon tietoa kyseisistä kisoista.
Kirja ei siis valitettavasti ollut mikään suuri lukuelämys, mutta tulipahan luettua. Jos urheilu kiinnostaa, niin toki silloin tästäkin saa varmasti enemmän irti.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä
Kirjan tietoja:
Martti M. Niemi: Jos... Helsingin olympiakisat 1940
Marjaniemi, 2008
239 sivua
Toinen maailmansota ei sytykään, kun pommi-isku Hitleriä vastaan onnistuu. Talvisotaa ei käydä, kun O.W.Kuusinen loikkaa Suomeen. Helsingissä voidaan siis pitää olympialaiset 1940 suunnitelmien mukaan.
Tämä teos on kuvitelma siitä, miten kisoissa olisi voinut käydä. Tilastot ennustavat isäntämaalle jymymenestystä. Mutta suomalaishuiput joutuvat kamppailemaan radalla raivokkaasti etenkin nousevia ruotsalaistähtiä vastaan. Ja suomalainen lähetyssaarnaaja on valmentanut Etiopian ylängöillä mustaa nuorukaista, jonka hän tuo kisoihin mukanaan...
Muuan nuorimies nimeltä Emil Zatopek on vielä katsomossa, mutta vanha Paavo Nurmi valmentaa edelleen suomalaisjuoksijoita. Monet 30-luvun veteraanit ovat innostuneet kotikisoista, ja nousevat tähdet ovat nopeuttaneet kehitystään samasta syystä. Virolais-suomalainen Kalevi Kotkas nostattaa suuria tunteita stadionilla, koska samaan aikaan Viroa ollaan liittämässä Neuvostoliittoon. Suurpolitiikka sotkeutuu taas urheiluun, ja suurvaltojen johtomiehet kokoontuvatkin Helsinkiin, seuraamaan muka kisoja... (takakansiteksti)
Todella eläneet urheilijat - mukana vain muutama fiktiivinen hahmo - kilpailevat stadionilla todellisten tilastojen mukaisten kykyjensä tavalla kuvitelluissa kisoissa. Suomi on todellakin ollut urheilun pieni suuri maa - kisojen mitalisaalis on komea. Määrät eivät jääneet mieleeni, varsinkin kun kirjan loppupuoli tuli luettua jokseenkin harppomalla. En vaan jaksanut kiinnostua tarpeeksi. Sinänsä harmi, sillä kirjailja vaikuttaa tehneen melkoisesti taustatyötä.
Itsekin uteliaana googlailin aiheesta ja päädyinkin Helsingin kaupunginarkiston sivuille, johon on koottu paljon tietoa kyseisistä kisoista.
Kirja ei siis valitettavasti ollut mikään suuri lukuelämys, mutta tulipahan luettua. Jos urheilu kiinnostaa, niin toki silloin tästäkin saa varmasti enemmän irti.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä
Kirjan tietoja:
Martti M. Niemi: Jos... Helsingin olympiakisat 1940
Marjaniemi, 2008
239 sivua
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)