Alan Bradley: Filminauha kohtalon käsissä (Flavia de Luce #4)

Dekkariviikko lähestyy loppuaan, ja sain kuin sainkin rutistettua mukaan vielä neljännen kirjan. :) Nuoresta mestarimyrkyttäjä Flavia de Lucesta kertova sarja on edennyt jo neljänteen osaansa, kolme aiempaa osaa olen lukenut ennen blogiaikaa. Filminauha kohtalon käsissä (Bazar 2016) vie lukijansa keskelle lumimyrskyä ja "suljetun huoneen arvoitusta". 

Joulu lähestyy ja mestarimyrkyttäjä Flavia de Luce valmistautuu juhlaan omalla tavallaan, keittelemällä laboratoriossaan lientä, jonka avulla hän aikoo pyydystää itsensä Joulupukin. 
Joulun alla Flavian kotikartanoon saapuu elokuvan kuvausryhmä, jolle Flavian isä on perheen rahavaikeuksien takia antanut luvan kuvata heidän kotonaan. Filmiryhmän mukana saapuu myös kuuluisa näyttelijätär Phyllis Wyvern. 
Samalla kun sankka lumituisku yllättää Bishop's Laceyn kylän, kaikki kyläläiset kokoontuvat kartanoon katsomaan suuren filmitähden esiintymistä. Kukaan heistä ei kuitenkaan ole valmistautunut illan dramaattiseen päätösnumeroon: yön pimeydessä yksi paikalla olleista löytyy murhattuna. 
Kun lumimyrsky yltyy ja epäiltyjen määrä kasvaa, Flavian on löydettävä kartanon varjoissa piileskelevä tappaja. (takakansiteksti) 

Tässä sitten on ihastuttava sarja! Heti ensi osasta lähtien tämän sarjan parissa on viihtynyt mainiosti, vaikkakin aluksi asetelma hitusen ihmetytti. Kirja kirjalta sympatiseeraan Flaviaa enemmän ja enemmän, vieläkään ei ole täysin selvää miksi Flavian sisaret ovat niin kammottavia häntä kohtaan. Pieniä aavistuksia jo on, mutta ehkäpä asia selviää sitten seuraavassa osassa...? 

Jollakin tapaa Bradleyn kirjoista tulee Agatha Christien kirjat mieleen. Ehkä se on tuo miljöö? Englantilainen maaseutu ja hitusen karmiva kartano. Ja vanha aika... suorastaan hihityttää Flavian isän puhelimen pelko! :) Ja varsinkin tässä kirjassa koko asetelma tuntuu hatunnostolta Christien suljetun huoneen mysteereille: lumimyrsky, useita ihmisiä "loukussa" saman katon alla, yksi löytyy murhattuna. Tällaisista dekkareista minä tykkään! 

Ja sattuikin vielä niin sopivasti, että kirjassa filmataan elokuvaa. Näin nappaan pisteen myös Seitsemännen taiteen tarinat -haasteeseen.

Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Alan Bradley: I Am Half-Sick of Shadows (2011)
Suomentanut Maija Heikinheimo 
Bazar, 2016 
317 sivua

Anna Jansson: Kummitustalo (Emil Wern tutkii #8)

Lukuvauhti on tällä hetkellä lähes nollassa, mutta onneksi näitä jo aiemmin luettuja löytyy. Hitusen kieli poskessa mennään nyt, mutta eihän tämä elämä nyt niin vakavaa ole, eihän? Päätin ottaa käsittelyyn tunnetun dekkarikirjailijan, Anna Janssonin, lapsille suunnatun dekkarisarjan osan. En tunne Janssonin aikuisille suunnattuja dekkareita oikeastaan ollenkaan, tiedän suurin piirtein päähenkilön nimen. Eikös se ole Maria Wern? No, tässä lastensarjassakin Maria esiintyy, mutta sen pääosassa on nuorempi Wern: hänen poikansa Emil. Sarjan nimi on Emil Wern tutkii, ja siinä on tähän mennessä ilmestynyt yhdeksän kirjaa. Tämä kyseinen kirja, Kummitustalo (Gummerus 2016) on sarjan kahdeksas osa. 

Emil matkustaa maalle selvittämään mahdollista kummittelutapausta. Kerrotaan, että Martebon kylän lähellä olevalla suolla liikkuu outoja valoja yöllä ja että Hedvigin talossa asustaa kummitus. Koska Emil ei usko yliluonnollisiin ilmiöihin, hänen on ryhdyttävä tutkimaan tapausta kaverinsa Ubben ja pikkusiskonsa Lindan kanssa. 
Yksitoistavuotiaan Emilin etsivätoimisto Visbyssä on taas täystyöllistetty! (takakansiteksti) 

Kaikki sarjan osat sijoittuvat Gotlannin saarelle Visbyn kaupunkiin, ja joka kirjan alussa on kartta, josta voi tarkastella, missä päin kaupunkia tapahtuu. Tämän kirjan tapahtumapaikka ei kartalla näykään, koskapa Emil on matkustanut maalle... 

Vaikka kirja on vasta hiljattain ilmestynyt, se on työssä ehtinyt tulla tutuksi. Vinkkaan paljon kolmasluokkalaisille, ja tämä kirja on osoittautunut hitiksi, varsinkin pojille. Tämän vinkkaamiseen riittää pieni yleishöpöttely sarjasta kokonaisuudessaan ja lukunäyte: 

- Mitä öisin tapahtuu? Ubbe kysyi. 
Hedvig oli kalmankalpea. 
- Ensin ei tapahdu mitään. Sammutan valot ruvetakseni nukkumaan. Ja odotan. Ulko-ovi on lukossa, makuuhuoneeni ovi samoin. Ikkuna on kiinni. Päivisin pidän sitä raollaan ja tuuletan, mutta öisin se on kiinni. Odotan silmät ummessa. Ehkä vähän tirkistelen. Äkkiä kuuluu suhahdus ja valkea hahmo liukuu huoneen poikki. Sitten kuulen sotilaat. He tömistelevät näkymättömillä saappaillaan lattialla. Sitten kuuluu valitusta. Pikkupoika itkee. Hän itkee ja parkuu sydäntäsärkevästi. Ja lopuksi, tämä on kaikkein pelottavinta, kuulen, kuinka Knut Stare etsii ja huhuilee häntä. Ja näen taas ne kasvot ikkunassa. 
- Ne punasilmäisetkö? Linda hengähti. 
- Ne punasilmäiset, Hedvig kuiskasi ja peitti kasvonsa käsillään. 
(s. 34-35)

Tämä riittää, ja kaikki haluavat lainata kirjan! :) 

Vaan kuinkas niitten kummitusten kanssa oikein käy? Emil kavereineen yöpyy Hedvigin talossa, ja mitäs yöllä tapahtuukaan: 

Loppuratkaisu jääköön paljastamatta! ;) 

Haasteista maailmanvalloitus etenee jälleen, tietenkin Ruotsiin. 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Anna Jansson: Spökhuset 
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom, kuvittanut Mimmi Tollerup 
Gummerus, 2016 
78 sivua

Ursula Poznanski: Vii5i (Beatrice Kaspary #1)

Dekkariviikon kunniaksi piipahdin eilen kotimatkalla lähikirjastooni ja nappasin sieltä mukaan kirjan, joka on kiinnostanut minua jo pitkään. Aloitin sen lukemisen saman tien kotiin päästyäni, ja kirja vei totaalisesti mukanaan - takakansi tuli vastaan tämän vuorokauden puolella. Kyseessä oli Ursula Poznanskin Vii5i (Atena 2013), itävaltalaisen jännityssarjan ensimmäinen osa. Vakuutuin kirjasta niin kovasti, että varasin jatko-osat heti ensiksi tänään töihin päästyäni. 

Thanks for the hunt... Olet löytänyt kätkön. 
Arvoituksia, joiden ratkaisuna on koordinaatteja... Rasioita, joihin on pakattu ruumiinosia... Todistajia, jotka katoavat pian kuulemisen jälkeen...
Murhaaja on luonut verisen version geokätköilystä, jota ryhtyy selvittämään Salzburgin rikospoliisin etsivä Beatrice Kaspary. Tapaus tuntuu mahdottomalta ratkaista, ja pikkuhiljaa Kaspary alkaa epäillä olevansa itsekin jahdattavana. (takakansiteksti) 

Törmäsin tähän kirjaan ensimmäisiä kertoja, kun kiinnostuin itse geokätköilystä lapsille ja nuorille suunnattujen Johanna Hulkon ja Hanna Kökön kirjasarjojen myötä. Kovin monta aikuisille kirjoitettua, geokätköilyä edes jollakin tapaa käsittelevää kirjaa ei ainakaan meidän kirjastosta löydy, mutta Vii5i on yksi niistä. Itse en ole geokätköjä ehtinyt / jaksanut / viitsinyt juurikaan haeskella, eikä tämä kirja ainakaan erityisemmin rohkaise puuhaan. :D

Edellisestä väitteestäni huolimatta... Jos murhat ja kätköistä löytyneet ruumiinosat jätetään pois laskuista, kirja toimii hyvänä "lyhytkurssina" geokätköilyyn: periaatteet, toimintatavat ja harrastajien käyttämä kieli tulevat tutuiksi meille geojästeillekin. 

Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Ursula Poznanski: Fünf 
Suomentanut Anne Mäkelä
Atena, 2013
426 sivua

Dekkariviikko alkaa! Samuel Björk: Minä matkustan yksin

Luin Samuel Björkin dekkarin Minä matkustan yksin (Otava 2016) jo huhtikuussa, mutta kun bloggaaminen venyi ja venyi, päätin venyttää sitä vielä tänne dekkariviikolle asti. :)

Metsästä löytyy kuolleena kuusivuotias tyttö puettuna nukenvaatteisiin ja kaulassaan lappu: "Minä matkustan yksin". Dekkarisensaatio Norjasta on kohonnut kansainväliseksi bestselleriksi. 
Hyytävää tapausta alkaa tutkia elämää nähnyt vanhan liiton poliisi Holger Munch. Hän saa työparikseen nuoren Mia Krügerin, joka on huippulahjakas mutta jota riivaa menneisyyden henkilökohtainen tragedia. 
Pian löytyy toinenkin kuollut tyttö. Tutkimus muuttuu karmivaksi, kun Munch saa murhaajalta viestin: hänen oma lapsenlapsensa tulisi olemaan viides uhri. (kustantajan esittelyteksti) 

Vanhan liiton poliisi ja lahjakas nuori työpari on ilmeisesti aika tavallinenkin yhtälö, mutta toimii. Holger Munchin lähes isällinen suhtautuminen kovia kokeneeseen Mia Krügeriin on mukavaa luettavaa, varsinkin vastapainona murhaajan mielenliikkeille. Tarina etenee monen eri henkilön näkökulmasta kerrottuna, mutta nämä siirtymät on helppo havaita. Murhatapauksien lisäksi kirjassa sivutaan tapahtumia mm. vanhusten hoivakodissa, uskonnollisessa yhteisössä, läheisellä sikatilalla ja eri puolilla Osloa. Vähitellen juonen monet eri säikeet alkavat punoutua yhteen...

Oli sitten viimeisen päälle jännä kirja! Juonenkäänteet pitivät tehokkaasti otteessaan, ja kirja piti lukea lähes yhdeltä istumalta. Tapahtumat olivat traagisia ja raakojakin, mutta liialta verellä mässäilyltä onneksi vältyttiin. 

Tällä kirjalla maailmanvalloitus etenee Norjaan. :)

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Samuel Björk: Det henger en engel alene i skogen
Suomentanut Päivi Kivelä 
Otava, 2016 
428 sivua