Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kansanperinne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kansanperinne. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

2 x yliluonnollista

Vaikka suhtaudunkin varauksella ja skeptisesti kaikenlaiseen liialliseen "hörhöilyyn", en voi sille mitään että yliluonnollinen ja paranormaali kiehtoo mieltäni. Niputankin tässä nyt samaan postaukseen pari tämäntyyppistä kirjaa, jotka olen lukenut nyt alkuvuodesta. 

Mervi Koskelta on ilmestynyt jo useampi kansanperinnettä ja yliluonnollisia olentoja esittelevä teos, nyt uusimpana Maailman merkillisimmät kummitustarinat (Minerva 2017). Kirjassa esitellään eri tyyppisiä kummitusjuttuja ja -tyyppejä eri puolilta maailmaa.


Kautta aikojen jännitystä janoavat ovat sukeltaneet kummitusjuttujen syövereihin, ja kaikkialta löytyy ihmisiä, jotka ovat valmiita vannomaan nämä uskomattomat tarinat tosiksi. Mervi Koski on koonnut maailmalla liikkuvat tarinat yliluonnollisista tapahtumista ja henkien kohtaamisista kiehtovaksi kokoelmaksi kummitusjuttujen parhaita perinteitä kunnioittaen. 
Perinteisesti aaveen on uskottu olevan kuolleen ihmisen sielu, joka on jäänyt syystä tai toisesta maan päälle kummittelemaan. Ehkä tuo olento ei ole päässyt rauhaan elävänä tehtyjen pahojen tekojen vuoksi, tai jokin tehtävä on jäänyt kesken. Joku puolestaan on elämässään kohdannut vääryyttä eikä siksi pääse haudan lepoon. On niitäkin, jotka kummittelevat varoittaakseen läheisiään vaanivista vaaroista. Poikkeuksen tähän synkkään kummituskavalkadiin tuovat ne haamut, jotka ovat muuten vain jääneet maan päälle viihtymään. 
Aaveet eivät ole vain ihmishahmoja, vaan kyse voi olla jopa koneista. Aavekulkuneuvoja huristaa ilmassa, maalla ja merellä. Pimeässä kummitusjunien valot pyyhkivät maisemaa ja taivaalla lentää koneita ilman valoja. Keskipäivän ruuhkassa voi hyvällä onnella nähdä aavebussin viilettävän pitkin kaupungin katuja tai keskellä merta maailman kuuluisimman aavelaivan, Lentävän hollantilaisen, törmäyskurssilla kohti uimarantaa. (takakannesta) 

Mitään uutta tämä kummituskirja ei tuonut, mutta ihan viihdyttävä kokoelma kummitustarinoita joka tapauksessa. 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja: 
Mervi Koski: Maailman merkillisimmät kummitustarinat
Minerva, 2017
256 sivua 

Hitusen hörhömpi tapaus puolestaan oli Laura Lynne Jacksonin muistelmateos Taivaan valo : opettajan kokemuksia  yhteydestä tuonpuoleiseen (Otava 2016).


Laura Lynne Jackson on vaimo, äiti, lukion äidinkielenopettaja - ja meedio. Useimmat uskovat, että elävien maailman ja kuolleiden maailman välillä on läpipääsemätön muuri, mutta Jackson näkee sen paikalla kirkkaana hohtavia säikeitä, jotka työntyvät paperinohuen esteen läpi. Maailman johtavat paranormaaleja ilmiöitä tutkivat tieteelliset järjestöt ovat testanneet Jacksonin yliluonnollista kykyä ja todistaneet sen olemassaolon. Jackson on keskittynyt tutkimaan yhteyttämme tuonpuoleiseen, välittämään poisnukkuneiden viestejä omaisille ja auttamaan ihmisiä selviämään kokemistaan menetyksistä. Kirjassaan Taivaan valo hän kertoo harvinaislaatuisesta matkastaan ja siitä, mitä hän on oppinut rakkaudesta. 
Jo lapsena, ennen selvänäkijän ja meedion kykyjensä löytämistä, Jackson tajusi olevansa erilainen kuin toverinsa. Hän oli hyvin empaattinen, ja ympärillä olevien ihmisten tunteet vaikuttivat häneen usein voimakkaasti. Hän sai usein ystäviään tai perheenjäseniää koskevia aavistuksia, joiden vuoksi hän tunsi itsensä avuttomaksi, surulliseksi tai hämmentyneeksi. Hän kertoi asiasta äidilleen - ja sai tietää, että lahjaa kulkee suvussa. 
Kahdenkymmenen vuoden ajan Jackson eli kaksoiselämää. Päivisin hän opetti englantia lukiolaisille. Iltaisin hän piti yksityisesti istuntoja, joissa hän saattoi ihmiset yhteen edesmenneiden läheistensä kanssa ja kertoi heille näistä hämmästyttävän paikkansa pitäviä ja tarkkanäköisiä tietoja. Eräänä päivänä hänen kaksi maailmaansa yhdistyivät, ja hän pystyi viimein täysin hyväksymään lahjansa ja oman tarkoituksensa. (kirjan kansiliepeestä) 

Kiehtova tarina, mutta herätti kyllä todella monenlaisia ajatuksia. Ensimmäinen ajatukseni oli "täysi hörhö!", mutta toisaalta taas sitten... erittäin todentuntuisia tarinoita kohtaamisista tuonpuoleisen kanssa. Ja vielä ihan tieteellisesti tutkittua ja todistettua näyttöä siitä, että tällainen on mahdollista. En tosiaankaan täysin tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella, mutta jokin tässä kiehtoo kovasti. Toivottavasti ei liian kovasti. 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Laura Lynne Jackson: The light between us : stories from heaven, lessons for the living (2015)
Suomentanut Jaana Iso-Markku
Otava, 2016
319 sivua

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Vappulukuhaasteen kauhut!

Vappulukuhaasteen aikana luin pari "pelottavaa" teosta, joista toinen oli kauhukirjallisuutta ja toinenkin ainakin melkein... nimittäin suomalaisia kummitustarinoita. Molemmat kirjat ajattelin kuitenkin passeleiksi Hämärän jälkeen -lukuhaasteeseen. 




Sarah Lotzin edellinen teos Kolme (Karisto 2014) pudotti neljä matkustajakonetta. Neljäs päivä (Karisto 2015) pysäyttää risteilyaluksen keskelle Meksikonlahtea.
Beautiful Dreamer -­risteilijän matkustajat ovat nauttineet Meksikonlahden maisemista ja laivan monipuolisesta ohjelmasta, kunnes neljäntenä päivänä laivasta sammuvat äkkiä kaikki virtalähteet ja yhteydet ulkomaailmaan. Samaan aikaan matkustajien keskuudessa alkaa levitä hallitsematon kulkutauti. Pimeässä laivassa syntyy pian paniikki, kun apua ei miehistön lupauksista huolimatta ala kuulua. Ja miksi käytävällä on vilahtavinaan lapsi, vaikka risteily on K­-18? Kun myrsky nousee, luksusloma on muuttunut painajaiseksi, jota ei pääse pakoon. (takakansiteksti)

Aiemman teoksen lento-onnettomuusteema oli kyllä jännittävä, mutta siitä jäi "se jokin" puuttumaan. Ehkäpä siksi tämä uudempi kirja ehti odotella hyllyssäni niinkin pitkään - kaipa sitä jotenkin pelkäsi että tämäkin kirja osoittautuu pieneksi pettymykseksi. Kaikeksi onneksi tämä kuitenkin vaikutti paremmalta ja vähemmän sekavalta. Tarinaa kerrotaan useamman eri henkilön näkökulmasta, mutta siinä pysyi hyvin "kärryillä". Risteilyllä on mukana (huijari)meedio Celine avustajineen sekä monilukuinen joukko hänen Ystäviään. Neljäntenä risteilypäivänä laivalla alkaa tapahtua kummia, ja kun yhdestä hytistä löydetään ruumis, kaaoksen ainekset ovat valmiina. 

Näen samanaikaisesti sekä heikkoutena että vahvuutena sen, että tapahtumia ei liiemmin selitellä. Tämä tietysti jättää tarpeeksi tilaa lukijan omille tulkinnoille, mutta ehkä hitusen enemmän suuntaviivoja siitä, mistä oikeasti oli kyse, olisin kaivannut. 

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja: 
Sarah Lotz: Day four 
Suomentanut J. Pekka Mäkelä 
Karisto, 2015 
385 sivua

Toinen kirja olikin sitten aika lailla erilainen, mutta osa kirjaan kootuista jutuista oli hyvinkin pelottavia. Eero Ojanen on koonnut hyytävimmistä suomalaisista kummitustarinoista kirjan Suuri suomalainen kummituskirja : kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen (Minerva 2016).

Ihmisiä ovat aina kiinnostaneet tarinat toisesta todellisuudesta, näkymättömästä maailmasta, jonka asukkaat joskus vierailevat keskuudessamme. Yliluonnolliset ilmiöt ja kummitukset elävät edelleen vahvasti suomalaisessa kertomusperinteessä.
Hyvistä tarinoista on monenlaisia versioita. Näihin kohtaamisiin on kuitenkin perinteisesti liittynyt tunne siitä, että ”tässä paikassa on jotain selittämätöntä”, ”täällä on joku muukin kuin minä”. Tavallisesti tarinoiden keskushahmona on kuollut ihminen, joka jostain syystä ja jossain muodossa on jäänyt elävien keskelle. Kummitus voi olla joku hyvin tiedossa oleva henkilö, kuten talon entinen asukas tai muuten tiettyyn paikkaan sidoksissa oleva persoona. Usein kummitus liittyy jollain tavalla selvittämättömiin asioihin, rikokseen tai muuten äkkinäiseen kuolemaan.
Mellastelevat, räyhäävät ja pelottavat kummitukset ovat oma lajinsa, mutta monesti kummittelu loppuu siihen, kun sen taustalla oleva selvittämätön asia on saatu jollain tavalla kuntoon. Mutta kummitus voi olla myös sanansaattaja, enkeli tai pelkkä ennakkoaavistus, joka ilmoittaa jostain tulevasta tapahtumasta tai varoittaa etukäteen vaarasta. Joskus näkymättömät kädet ovat viimehetkellä pelastaneet onnettomuudelta tai johdattaneet turvaan. (takakansiteksti)


Suurin osa kirjan kummitustarinoista oli minulle entuudestaan tuttuja, eikä kirja oikeastaan antanut mitään uutta. Tästä jäi vähän mitäänsanomaton olo. Ei muuta sanottavaa. :/

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Eero Ojanen: Suuri suomalainen kummituskirja : kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen
Minerva, 2016
240 sivua