Elokuun lukumaraton 19.8.

Tämän kesän lukumaratonit ovat tähän mennessä jääneet minulta väliin, ja niin meinasi vakaista aikomuksista huolimatta käydä nytkin. Tuota muutakin elämää kun tuntuu olevan välillä vähän liikaakin... siis lukemista ajatellen. Jotain ehdin kuitenkin tämän kuun maratonilla lukemaan, mistä olen erittäin tyytyväinen. :)

Aloitin maratoonauksen eilen eli lauantaina 19.8. kello 17 tasan, suunnilleen. Nappasin pinosta käteeni Milja Kauniston Purppuragiljotiini-sarjan toisen osan, Corpuksen - ja sain luettua kokonaista 18 sivua kymmenessä minuutissa, sitten voitti uni. Jep, nukahdin. Kuuden päivän työviikko takana, en ihmettele yhtään. Unet eivät onneksi venähtäneet liian pitkiksi, mutta sitten piti vähän leipoa sunnuntain kakuttelua varten. Jossain välissä luin lisää Kauniston teosta, aina sivulle 50 asti. 

Ennen nukkumaanmenoa vaihdoin kirjan vanhaan suosikkiini. L.M. Montgomeryn Vihervaaran Annasta kertova sarja on kuulunut kestosuosikkeihini jo vuosikaudet, ja pitkään luin koko sarjan vähintään kerran vuodessa. Nyt viime lukukerrasta on kuitenkin vierähtänyt jo melkoisesti aikaa, ja päätin palata vanhan ystävän pariin. Jaksoin lukea Annan nuoruusvuosista 163 sivua ennen nukahtamista. 

Aamulla luin ensimmäisen Anna-kirjan loppuun asti. Sitten piti alkaa valmistella kakunsyöntiä miehen synttäripäivän kunniaksi, ja lukeminen piti jättää joksikin aikaa vieraiden saapuessa. Ennen vuorokauden maratoonauksen päättymistä ennätin lukea vielä toista Anna-kirjaa (Anna ystävämme) 140 sivua. 

Vuorokauden lukusaldoksi tuli siis 50+281+140 = 471 sivua, kolmesta eri kirjasta. Ei ollenkaan huonosti. :)

Jessie Burton: Nukkekaappi

Ystävänpäivän lukumaratonilla luettua, osa 2. 

Jessie Burtonin Nukkekaappi (Otava 2016) on kirja, jonka olemassaolon olen tiennyt jo pitkään ja halunnut kirjan lukea, mutta en vaan ole jaksanut etsiä englanninkielistä alkuteosta käsiini. Niinpä ilahduin kovasti kun kirja lopulta suomennettiin viime vuonna. Kiinnostus kirjaan johtuu omasta nukkekoti/miniatyyriharrastuksestani.

Nuori aviovaimo Nella koputtaa uuden kotinsa oveen Amsterdamissa vuonna 1686. Vastassa ei olekaan hänen miehensä, kauppias Johannes Brandt, vaan tämän synkkä ja teräväkielinen sisko ja kaksi omituista palvelijaa. Kun Johannes lopulta saapuu, hänellä on mukanaan erikoinen häälahja: nukkekaappi, joka on tarkka kopio heidän kodistaan. Nella alkaa sisustaa pienoistaloaan, mutta mystinen miniatyristi lähettää pyytämättä esineitä, jotka tuntuvat ennustavan tulevaa. Yrittääkö nukentekijä paljastaa talon kätkemät salaisuudet Nellalle ennen kuin on liian myöhäistä, vai haluaako hän tuhota kuvaamansa talon asukkaat? (takakansiteksti) 

Sinänsä viihdyttävä ja vetävästi kirjoitettu kirja, mutta en tiedä, jokin tässä jäi valitettavan vajaaksi. Nellan avioliitto ei ole aivan tavallisin, mutta mikään suuri yllätys ei ollut takana tässä asiassa. 1600-luvun loppu ei ole minulle mitenkään tutuinta aikakautta, varsinkaan Alankomaissa, joten ajankuvauksesta en pysty sanomaan mitään. Salaperäinen miniatyristi taas jätetään turhankin salaperäiseksi. Minulle ainakin jäi epäselväksi, mistä tämä sai kaikki tietonsa. En tiedä, avaisiko toinen lukukerta kirjaa enemmän... pitänee jäädä muhittelemaan kirjaa ja ehkä jonain päivänä palata sen pariin uudemman kerran.

Heti alussa mainitusta syystä kirja sopii Helmet-haasteen kohtaan 43 (kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään), ja lisäksi maailmanvalloitus etenee pitkästä aikaa. Tämän vuoden ensimmäinen valloitettu maa on siis Alankomaat.

Mistä kirja minulle: oma ostos
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja: 
Jessie Burton: The Miniaturist (2014)
Suomentanut Markku Päkkilä
Otava, 2016
431 sivua

Kiera Cass: Eliitti (Valinta #2)

Ystävänpäivän lukumaratonin aikana luettua, osa 1.

Valintaan osallistui alun perin 35 tyttöä.

Nyt kun joukko on rajattu kuuden tytön Eliittiin, kilpailu prinssi Maxonin sydämestä muuttuu yhä raivokkaammaksi - ja America yrittää vieläkin selvittää todelliset tunteensa. Rakastaako hän Maxonia, joka voisi tehdä hänen elämästään tarumaista? Vai kuuluuko sydän ensirakkaudelle, Aspenille?

America tarvitsee päätöksentekoon epätoivoisesti lisää aikaa. Muut Eliittiin kuuluvat tytöt kuitenkin tietävät tarkalleen, mitä haluavat - ja American mahdollisuudet päättää tulevaisuudestaan ovat lipeämässä hänen ulottumattomiinsa. (takakansiteksti)

Kiera Cassin Eliitti (Pen & Paper 2016) jatkaa tarinaa siitä, mihin sarjan ensimmäinen osa Valinta jäi. Tässä kirjassa dystooppiset sävyt pääsevät paremmin esille: kapinalliset joukot uhkaavat palatsia ja Eliittiä yhä useammin, ja olosuhteet käyvät vaarallisemmiksi. America joutuu punnitsemaan tarkasti tunteitaan sekä prinssi Maxonia että vartijana työskentelevää Aspenia kohtaan. Pudotuspeli jatkuu koko ajan, eikä kukaan Eliitistä ole täysin turvassa. 

Kirja jätti hurjan hingun saada seuraava osa käsiinsä, ja onneksi se onkin jo ilmestynyt. :)

Mistä kirja minulle: oma ostos

Goodreads-tähdet: 4 tähteä

Kirjan tietoja:

Kiera Cass: The Elite

Suomentanut Laura Haavisto

Pen & Paper, 2016

332 sivua

Ystävänpäivän lukumaraton

Ystävänpäivän lukumaratonia luetaan tänä vuonna välillä 11.-14.2. Itse aion ajoittaa lukemiseni tähän viikonloppuun. Lähtölaskenta alkaa olla meneillään, sillä tarkoitus on aloittaa lukeminen klo 17. Urakka loppuu siis huomenna klo 17. 

Materiaalia olisi. Ihan liikaakin. Mutta mikään noista töistä kotiin kulkeutuneista kirjoista ei nyt tunnu houkuttelevalta! Ratkaisin ongelman siis sillä, että otin omasta hyllystäni esille lukemista odottavia kirjoja, ja valikoin maratonlukemiset ensisijaisesti tästä pinosta. Katsotaan kuinka käy! 

Klo 22.34:
Viisi ja puoli tuntia maratoonausta takana ja kaksi kirjapinosta aloitettu. Välillä Putous vei lukemisesta voiton, mutta sitten taas jatkettiin. Tällä hetkellä siis luettuna: 

• Jessie Burton: Nukkekaappi, alusta sivulle 248
• Herta Müller: Sydäneläin, alusta sivulle 68

Selvää siis on, kumpi kirjoista vaikuttaa vetävämmältä. :D Nukkekaapin suomennosta olen odottanut aika kauan ja nyt luen sitä lähes ahmien, mutta kyllä Sydäneläinkin kiinnostaa. Tyyli vain on vaikeampilukuista.

Nyt hampaidenpesulle ja jatkamaan lukemista vielä peiton alla. Pitäisiköhän siirtyä välillä Eliitin pariin? 

12.2. klo 12.07: 
Huoh. Huonosti nukuttu (mutta hyvin luettu) yö takana, maratonia edessä vielä vajaat viisi tuntia. Nukkumatti jätti minut eilen välistä hiekkaa heitellessään, joten kulutin yön pimeitä tunteja sitten lukemalla. Aamuyöllä kolmen aikaan lopetin Kiera Cassin Eliitin, ja sitten muutaman tunnin unien jälkeen jatkoin Nukkekaapin lukemista. Tämänhetkinen luku- ja sivusaldo on siis: 

• Jessie Burton: Nukkekaappi, 431 sivua
• Herta Müller: Sydäneläin, tähän mennessä 68 sivua
• Kiera Cass: Eliitti, 317 sivua

eli yhteensä 816 sivua. Ja ei kun jatkamaan urakkaa.

klo 17.33:
Urakka on nyt ohi! Loppuvaihetta piti aikatauluttaa melkoisesti, sillä mies oli viikonlopun reissussa ja junalle piti mennä vastaan vielä maratoonausaikana, ennen viittä. Luettavana oli Tuija Lehtisen dekkari Väärä vainaja, jonka luku-urakan lopetin rautatieaseman parkissa. Ja takakansi tuli vastaan juuri passelisti ennen junan saapumista asemalle. Lukumaraton sai päätöksensä klo 16.40.

Maratonin saldona kolme kokonaan luettua kirjaa ja yksi aloitettu:

• Jessie Burton: Nukkekaappi, 431 sivua
• Herta Müller: Sydäneläin, alusta 110 sivua
• Kiera Cass: Eliitti, 317 sivua
• Tuija Lehtinen: Väärä vainaja, 218 sivua

eli yhteensä 1 076 sivua.

Näistä luetuista luvassa omat postauksensa myöhemmin. :) 

Tuhoon tuomittu yritys: Pikkujouluviikonlopun lukumaraton

Tutkailin tässä hiljattain mikä on tilanne kaikkien osallistumieni lukuhaasteiden kanssa... ja totesin, että jonkinlaista loppukiriä on syytä ottaa. Päätin siis haastaa itseäni vielä vähän lisää ja lukea kuluvan viikonlopun aikana mahdollisimman paljon, huolimatta siitä että tänään lauantaina on työpaikan pikkujoulut ja sunnuntainakin harrastusporukan pikkujoulut ja vielä  yhdet synttärit. :D No, onneksi eilen eli perjantaina oli vapaapäivä! 

Eilisen aikana luinkin tehokkaasti. Aloitin puoliltapäivin ja lopetin vasta lähempänä puoltayötä. Toki puuhailin välillä muutakin, mutta silti sain luettua kaksi kirjaa: 

Kyong-sook Shin: Pidä huolta äidistä (320 sivua)
Kai Ekholm: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava (300 sivua)

Tarkempia postauksia näistä seuraa myöhemmin... Nyt seuraavan kirjan kimppuun!

------------------

Sunnuntai 4.12. klo 11.30: 

Eilen kävi sitten niin, etten ehtinyt ennen pikkujoulua aloitussivua pitemmälle. Olin kuitenkin ihmisten aikaan kotona ja ennen nukkumaanmenoa jaksoin jatkaa hitusen. Tällä hetkellä meneillään siis: 

Murray Bail: Eukalyptus (menossa sivulla 36)

Eli ei tämä maratoonaus nyt aivan ongelmitta suju, mutta mitäpä siitä. :)

------------------

Sunnuntai 4.12. klo 21.20: 

Kaikki bilepippaloiset käyty, ja lukeminen ei ole aamusta edistynyt... Lienee korkea aika päättää tuhoon tuomittu maratoninrääpäleeni tähän. Oi jospa vaan huomenna olisi vapaapäivä niin johan taas lukisin...