Sarah Lotzin edellinen teos Kolme (Karisto 2014) pudotti neljä matkustajakonetta. Neljäs päivä (Karisto 2015) pysäyttää
risteilyaluksen keskelle Meksikonlahtea.
Beautiful Dreamer -risteilijän matkustajat ovat
nauttineet Meksikonlahden maisemista ja laivan monipuolisesta ohjelmasta,
kunnes neljäntenä päivänä laivasta sammuvat äkkiä kaikki virtalähteet ja
yhteydet ulkomaailmaan. Samaan aikaan matkustajien keskuudessa alkaa levitä hallitsematon
kulkutauti. Pimeässä laivassa syntyy pian paniikki, kun apua ei miehistön
lupauksista huolimatta ala kuulua. Ja miksi käytävällä on vilahtavinaan lapsi,
vaikka risteily on K-18? Kun myrsky nousee, luksusloma on muuttunut
painajaiseksi, jota ei pääse pakoon. (takakansiteksti)
Aiemman teoksen lento-onnettomuusteema oli kyllä jännittävä, mutta siitä jäi "se jokin" puuttumaan. Ehkäpä siksi tämä uudempi kirja ehti odotella hyllyssäni niinkin pitkään - kaipa sitä jotenkin pelkäsi että tämäkin kirja osoittautuu pieneksi pettymykseksi. Kaikeksi onneksi tämä kuitenkin vaikutti paremmalta ja vähemmän sekavalta. Tarinaa kerrotaan useamman eri henkilön näkökulmasta, mutta siinä pysyi hyvin "kärryillä". Risteilyllä on mukana (huijari)meedio Celine avustajineen sekä monilukuinen joukko hänen Ystäviään. Neljäntenä risteilypäivänä laivalla alkaa tapahtua kummia, ja kun yhdestä hytistä löydetään ruumis, kaaoksen ainekset ovat valmiina.
Näen samanaikaisesti sekä heikkoutena että vahvuutena sen, että tapahtumia ei liiemmin selitellä. Tämä tietysti jättää tarpeeksi tilaa lukijan omille tulkinnoille, mutta ehkä hitusen enemmän suuntaviivoja siitä, mistä oikeasti oli kyse, olisin kaivannut.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Sarah Lotz: Day four
Suomentanut J. Pekka Mäkelä
Karisto, 2015
385 sivua
Toinen kirja olikin sitten aika lailla erilainen, mutta osa kirjaan kootuista jutuista oli hyvinkin pelottavia. Eero Ojanen on koonnut hyytävimmistä suomalaisista kummitustarinoista kirjan Suuri suomalainen kummituskirja : kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen (Minerva 2016).
Ihmisiä ovat aina kiinnostaneet tarinat toisesta
todellisuudesta, näkymättömästä maailmasta, jonka asukkaat joskus vierailevat
keskuudessamme. Yliluonnolliset ilmiöt ja kummitukset elävät edelleen vahvasti
suomalaisessa kertomusperinteessä.
Hyvistä tarinoista on
monenlaisia versioita. Näihin kohtaamisiin on kuitenkin perinteisesti liittynyt
tunne siitä, että ”tässä paikassa on jotain selittämätöntä”, ”täällä on joku
muukin kuin minä”. Tavallisesti tarinoiden keskushahmona on kuollut ihminen,
joka jostain syystä ja jossain muodossa on jäänyt elävien keskelle. Kummitus
voi olla joku hyvin tiedossa oleva henkilö, kuten talon entinen asukas tai
muuten tiettyyn paikkaan sidoksissa oleva persoona. Usein kummitus liittyy
jollain tavalla selvittämättömiin asioihin, rikokseen tai muuten äkkinäiseen
kuolemaan. Mellastelevat, räyhäävät ja pelottavat kummitukset ovat oma lajinsa, mutta monesti kummittelu loppuu siihen, kun sen taustalla oleva selvittämätön asia on saatu jollain tavalla kuntoon. Mutta kummitus voi olla myös sanansaattaja, enkeli tai pelkkä ennakkoaavistus, joka ilmoittaa jostain tulevasta tapahtumasta tai varoittaa etukäteen vaarasta. Joskus näkymättömät kädet ovat viimehetkellä pelastaneet onnettomuudelta tai johdattaneet turvaan. (takakansiteksti)
Suurin osa kirjan kummitustarinoista oli minulle entuudestaan tuttuja, eikä kirja oikeastaan antanut mitään uutta. Tästä jäi vähän mitäänsanomaton olo. Ei muuta sanottavaa. :/
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä
Kirjan tietoja:
Eero Ojanen: Suuri suomalainen kummituskirja : kotimaiset kauhutarinat kautta aikojen
Minerva, 2016
240 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti