Alan Bradleyn mainio Flavia de Luce -sarja on edennyt kuudenteen osaansa Kuolleet linnut eivät laula (Bazar 2017). Edellinen osa Loppusoinnun kaiku kalmistossa jäi todella jännittävään kohtaan, ja tämä kirja jatkaa heti siitä, mihin jäätiin.
Aurinkoisena huhtikuun aamuna vuonna 1951 11-vuotias kemisti ja harrastelijasalapoliisi Flavia de Luce on perheensä kanssa rautatieasemalla odottamassa vuosia sitten kadonneen äitinsä Harrietin paluuta.
Mutta juuri kun juna on saapumassa piskuiseen Bishop's Laceyn kylään, Flavian luo tulee pitkä muukalainen, joka kuiskaa kryptisen viestin hänen korvaansa. Vain hetkeä myöhemmin mies heittää henkensä, kun joku asemalle kerääntyneestä väkijoukosta työntää hänet junan alle.
Kotona Buckshaw'ssa, de Lucen suvun kovaa vauhtia rapistuvassa kartanossa, Flavia saa taas laittaa kaikki etsivänkykynsä testiin. Ullakolta löytyvä vanha filminauha lennättää hänet kohti uusia johtolankoja, joita seuraamalla Flavia saa lopulta selville de Lucen klaanin tarkimmin varjellut salaisuudet. Kuka olisi arvannut, että niihin kytkeytyy itse Winston Churchill! (takakansiteksti)
Tämä sarja se vain paranee edetessään! Tämän osan myötä moni asia saa lopulta selityksen, esimerkiksi se, miksi Flavia on aina tuntenut itsensä niin erilaiseksi ja syrjityksi. De Lucen sukuun liittyy uskomattomalta tuntuva salaisuus, josta Flavia lopultakin pääsee osalliseksi. Ja loppu on vielä edellistäkin kirjaa koukuttavampi: Flavia on aivan uuden alun edessä, ja edessä on lähtö rakkaasta kotikartanosta. Tuskin maltan odottaa seuraavaa osaa lokakuuhun asti!
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Alan Bradley: The Dead in their Vaulted Arches (2014)
Suomentanut Maija Heikinheimo
Bazar, 2017
335 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti