Vilho kiertää kesälomalla Olavinlinnan muurin ja läpäisee poikien keksimän vaarallisen miehuuskokeen. Hän ei kuitenkaan osaa aavistaa, että todellinen miehuuskoe on vasta edessä.
Venäläiset sotilaat mellastavat kaupungilla ja perheistä katoaa nuoria miehiä retkille, joista ei saa puhua. Kun Venäjältä saapuu rangaistusretkikunta ja ihmisiä aletaan vangita kaduilta, Vilho kavereineen keksii ryhtyä salaisiksi viestinviejiksi. (takakannesta)
Sinänsä erittäin hieno kirja, oikein Suomi 100 -kamaa. Ja ainakin kirjastontäti tykkää. Nuorista en kyllä sitten osaa sanoa. Kollega on tätä vinkannutkin, mutta minä en oikein osannut tätä edes vinkattavaksi ajatella. Minusta on tosi hyvä, että nuorille kirjoitetaan historiallisia kirjoja, mutta jotenkin taas on se tuntuma, että ei niitä kauheasti lainata. Ainakaan nuoret itse. Onko historiasta tykkääminen niin epäcoolia? (Tai mitä ikinä ilmaisua nuoret käyttävätkään...)
Kirjassa kerrotaan, että se perustuu kirjailijan isän kokemuksiin, ja lopusta löytyy vielä tarkempi katsaus siihen, mitkä kirjassa kuvatut asiat ovat oikeasti tapahtuneet. Tämä kiehtoi ainakin minun mieltäni mahdottomasti. Omista sukulaisista ei ole enää elossa ketään, keneltä voisi tuosta ajanjaksosta kysellä, kuten ei myöskään toisen maailmansodan ajasta. Se juna ehti valitettavasti mennä... mutta onneksi on kirjallisuus! <3
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Laila Kohonen: Miehuuskoe 1917
Otava, 2017
157 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti