Muutama vuosi sitten törmäsin jotakin kautta nettisivuun nimeltään "Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio" ja kiinnostuin välittömästi. Mikä spekulatiivinen fiktio? Käsite oli minulle aivan uusi, joskaan sen sisältö ei. Ihan just mun juttu! Ei-liian-ryppyotsaista fantasiaa, vaan viihteellisempää. Suora lainaus sivulta:
"Uusrahvaanomainen spekulatiivinen fiktio on perinteistä tai modernimpaa
genrekirjallisuutta - scifiä, fantasiaa, kauhua, avaruusseikkailuja,
miekkaa & magiaa - ennen kaikkea konstailematonta viihdettä, joka ei
pyri olemaan valtavirta- tai jopa korkeakirjallisuutta. Sen sijaan se
pyrkii viihdyttämään lukijoitaan seikkailuilla ja oudoilla tarinoilla
kuvitteellisista maailmoista tai meidän tuntemamme maailman hämäriltä
rajapinnoilta."
Kyseistä sivua ei kaiketi enää juuri päivitetä, mutta uusrahvaanomainen spefi elää vahvasti. Kustannusosuuskunta Osuuskumma ja scifiin, kauhuun, fantasiaan ja muuhun populaarikulttuuriin keskittyvä verkkojulkaisu/podcast/kirjakauppa-kollektiivi Aavetaajuus kantavat genren lippua kunniakkaasti.
Aavetaajuus-sarjan uusin julkaisu Hei, rillumapunk! (Kuoriaiskirjat 2015) on melko hulvaton kokoelma aivan uudenlaisia kertomuksia.
Kustantajan sivuilta:
"Rillumarei nostattaa
mieliin sotienjälkeisen kuplettiperinteen, jonka kärkiniminä muistetaan
sellaiset legendat kuin Reino Helismaa ja Esa Pakarinen. Silloin käytiin
Rovaniemen markkinoilla ja ajettiin Lentävällä kalakukolla halki
Suomen. Mutta mitä tapahtuu, kun rillumareihin sekoitetaan mukaan
avaruusraketteja, järvihirviöitä, taikureita, aaveita ja peikkoja?
Tuloksena on railakas tuulahdus menneestä, nykypäivän konstailematonta
viihdettä, joka ei korkeakulttuurille kumarra. Tuloksena on rillumapunk!
Antologiassa
on mukana joukko kotimaisen fantasianovellin kärkinimiä, kuten Boris
Hurtta, J. S. Meresmaa, Jussi Katajala, Kari Välimäki ja Shimo Suntila.
Antologian ovat toimittaneet raapalemestari Shimo Suntila ja
Sähkö-Väinämöisenä tunnettu rock-kanneltaja Juha Jyrkäs."
Omat mietteeni:
Jostain olen lukenut tai kuullut myös määritelmän "kalakukkopunk" kun oli kyse tästä kirjasta, ja se kyllä passaa myös oikein hyvin. En oikeastaan koskaan ole ollut rillumarei-elokuvien suunnaton fani, mutta joitakin olen toki nähnyt ja tiedän mistä on kyse. Novelleihin tyyli sopi kuitenkin mielestäni aivan loistavasti, ja muutamia todella hihityttäviä ja samalla mietityttäviä juttuja kirjaan mahtui. Jotkut novelleista taas menivät lennokkaasti yli hilseen. Kaikkea ei onneksi tarvitsekaan ymmärtää!
Omia suosikkejani kokoelmasta olivat Anu ja Eero Korpisen Järvikylän Kaisa, jossa katiskasta löytyy omituinen, ruma olio, ja Shimo Suntilan Norvajärven meteoriitti, jossa geologi-Sylvi lähtee pohjoiseen etsimään pudonnutta meteoriittia, mutta löytääkin jotain ihan muuta.
Tällä kirjalla osallistun taas pariin haasteeseen: kaunokirjallinen maailmanvalloitus pokkaa pisteen Suomelle. Mikäpä sen suomalaisempaa kuin tukkilaisromantiikka ja rillumarei? Helmet-kirjastojen tämän vuoden haasteeseen kirja taas on oiva vastaus kohtaan 15: Kirja, jonka kansi on mielestäsi ruma. Ei tarvinne enempää selittää! ;)
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja:
Hei, rillumapunk!
Toimittaneet Shimo Suntila ja Juha Jyrkäs
Kuoriaiskirjat, 2015
235 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti