Tuulia Matilainen: Hullu koira

Kun Viro miehitettiin, toiset vietiin. Toiset jäivät kaipaamaan ikuisesti. 
Kaikki eivät itse muista tai osaa kuoltuaan poistua täältä lopullisesti. Heistä jää henki elävien huoneisiin. Siksi on taluttajia. He avaavat hengille ovet kuolleiden luo. 
Se oli hyvin tavanomainen toimeksianto. Majatalon aaveet alkoivat olla jo haitaksi liiketoimelle. Mutta tällä kertaa Lena teki virheen. 
Hullu koira aikojen takaa juoksee kaukaa Novosibirskistä pieneen virolaiseen kylään. Se asettuu makaamaan kotinsa lattialle ja kertoo tarinan elävän rakkaudesta kuolleeseen henkeen. 
Tuulia Matilaisen runollisen kauniissa kerronnassa outous on osa elämää ja tuonpuoleiset kiehtovia ystäviä. (takakannesta)

Tuulia Matilaisen Hullu koira (Haamu 2015) ei ole kauhukirja, vaikka takakannen perusteella hetken luulinkin niin. Pikemminkin sitä voisi luonnehtia uuskummaksi. Toki tapahtumat ovat hyvinkin epätavallisia ja yliluonnollisia, mutta kerronnassa ei ole mitään pelottavaa. Henget ovat kirjan henkilöille arkipäivää ja siten luonnollisia. Ne eivät kuitenkaan ole sitä kaikille, ja siksi niitä täytyy auttaa poistumaan täältä, jatkamaan eteenpäin. Siksi on päähenkilö Lenan kaltaisia taluttajia. He lähes kirjaimellisesti taluttavat henget täältä pois, niin että elävät saattavat paremmin elää omaa elämäänsä. 

Taluttajan työ on raskasta ja kuluttavaa. Pahin virhe, minkä taluttaja voi tehdä, on päästää henki liian lähelle itseään, omiin huoneisiinsa. Lena on nähnyt sen läheltä. Se ei kuitenkaan estä häntä tekemästä samaa virhettä, kun virolaisessa majatalossa ryskyttävä henki saa hänet pauloihinsa. 

Kirjallinen maailmanvalloitus jatkuu tällä kirjalla Viroon, ja Helmet-haasteesta kuittaan kohdan 48 (Kirjassa on alle 150 sivua - tässä oli 139).

Mistä kirja minulle: kirjastosta 
Goodreads-tähdet: 3 tähteä 
Kirjan tietoja: 
Tuulia Matilainen: Hullu koira 
Haamu, 2015 
139 sivua