Kesä 1973 Joylandin huvipuistossa
Huimia laitteita, värivalojen välkettä ja lasten naurua
ja kummitusjuna, joka saa aikuisen miehenkin kirkumaan ja josta eräs nuori rakastunut nainen ei koskaan tullut ulos.
Uskallatko sinä lähteä ajelulle? (takakansiteksti)
Devin Jonesin unelmien kesä tyttöystävän kanssa yliopistokampuksella peruuntuu. Sydänsuruja paetakseen Devin tarttuu yllättävään kesätyöhön: pestiin huvipuistossa. Vanhoilta tivolilaisilta Devin kuulee tarinan nuoresta naisesta, joka tapettiin kummitusjunaan. Tekijää ei saatu kiinni, ja naisen huhutaan jääneen kummittelemaan.
Elämän ja kuoleman rajalla taiteilee myös parantumattomasti sairas poika, Mike, jonka aistit ovat tarkemmat kuin muilla, terveillä ihmisillä. Mutta murhaajaa ei hänkään pysty näkemään.
Tervetuloa Joylandiin on pehmeämpää Kingiä, kaihoisa ja lämminhenkinen muistelma menneistä ajoista. Mutta King ei olisi King, ellei tarinassa olisi hyytävämpi kääntöpuoli, pilkahdus pahuutta ja yliluonnollista kauhua. (kirjan kansiliepeestä)
Stephen King osoittaa tässä kirjassa jälleen huikeat tarinankertojan taitonsa. Kirjan henkilöihin on helppo tutustua ja samaistua, ja tarina kulkee kingimäisen jouhevasti. Kun päähenkilö Devin käy työpaikkahaastattelussa huvipuistossa, ennustaja tekee yllättävän tarkkoja havaintoja hänen elämästään. Niinpä Deviniä jää mietityttämään, mahtaako ennustajan tulevaisuuden ennuste olla yhtä paikkansa pitävä. Sen mukaan hänen tulevaisuuteensa vaikuttaa kaksi lasta: punalakkinen tyttö jolla on nukke ja poika jolla on koira.
Ennustajan puheissa vaikuttaa olevan perää: Devin pelastaa punalakkisen tytön hengen, ja vähän myöhemmin tapaa työmatkansa varrella pojan koiran kanssa - sekä pojan äidin. Äiti vaikuttaa kireältä ja ylisuojelevalta, mutta poika, Mike, onkin vakavasti sairas.
"Minulla on lihassairaus, siinä se. Siksi olen pyörätuolissa. Minä pystyn kyllä kävelemään, mutta tuet ja kainalosauvat ovat rasittavia."
"Olen pahoillani", sanoin. "Tosi kurjaa, Mike."
"Niin kai, mutta en muista millaista on olla terve, joten hitot siitä. Ja minulla on tietyntyyppinen lihassairaus. Sen nimi on Duchennen lihasdystrofia. Suurin osa lapsista joilla se on kuolee teini-iässä tai parikymppisinä."
Niin, kertokaapa te - mitä sanotaan kymmenvuotiaalle, joka on juuri kertonut elävänsä kuolemantuomion alla? (s. 156)
Devin ihastuu Miken äitiin, Annieen, ja pyrkii viettämään yhä enemmän aikaa pienen perheen kanssa. Samaan aikaan hänen mieltään kiehtoo huvipuistossa tapahtunut henkirikos, jonka uhrin sanotaan jääneen kummittelemaan kummitusjunaan. Devinin työkaveri Tom väittää jopa nähneensä tämän haamun, ja Devin on Tomille kateellinen.
Kun syksy koittaa, Tom ja Erin (toinen työkavereista) lähtevät jatkamaan opintojaan, mutta Devin pestautuu huvipuiston palkkalistoille vielä syksyksikin. Joyland on saanut hänestä otteen ja hän haluaa selvittää haamun arvoitusta. Sanomattakin on selvää, että paikkakunnalla on muutakin vetovoimaista - Miken äiti.
Asiat etenevät vähitellen, kuin omalla painollaan, ja samalla ne alkavat selvitä. Huvipuiston henkirikoksesta on tahollaan kiinnostunut myös Erin, ja vieraillessaan Devinin luona kertoo kaiken mitä on saanut siihen mennessä selville. Rikoksia vaikuttaa tapahtuneen useampiakin, ja nuoret tuntevat olevansa lähellä syyllisen löytämistä. Samaan aikaan Devinin lähentymisyritykset Mikeen ja tämän äitiin tuottavat tulosta, ja Devin suostuttelee Annien päästämään Miken edes kerran huvipuistoon. Devin on päättänyt järjestää Mikelle yksityiskäynnin jo suljettuun huvipuistoon ja haluaa että päivästä tulee pojalle (ja ehkä äidillekin) ikimuistoinen.
Näin myös tapahtuu, mutta ehkä vähän eri tavalla kuin alkuperäinen suunnitelma oli...
Haasteet:
Helmet-haasteen kohta 30: kirjan nimessä on tunne (joy = ilo). Sen lisäksi pääsen avaamaan kirjalla Sheferijm-blogissa alkaneen Havaitse harvinaisuus -lukuhaasteen. Kirja sopii haasteen kategoriaan 1: kirjassa kerrotaan harvinaisesta sairaudesta (Duchennen lihasdystrofia). So American -minihaasteeni etenee Pohjois-Carolinaan.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Stephen King: Joyland
Suomentanut Kristiina Vaara
Tammi, 2015
288 sivua
Tämä oli mukava ja jouhevasti etenevä kokonaisuus. :) /Tiia
VastaaPoista