torstai 6. lokakuuta 2016
3 x päihteistä lanu-kirjoissa
Päihteet on aina takuuvarmasti puhuttava aihe, niin aikuisten kuin lasten ja nuorten kirjallisuudessakin. Tuntuu, että tänä vuonna lanu-kirjoissakin päihteisiin liittyviä kirjoja on ilmestynyt tavallista enemmän - näiden kolmen lisäksi olen jo aiemmin blogannut Johanna Hulkon K18-kirjasta, jossa alkoholi on merkittävässä osassa.
Alkoholista puhutaan myös Lina Stoltzin teoksessa Huomenna ei tarvitse pelätä (Barents 2016).
Liljalla on salaisuus. Hän ei kuolemakseenkaan halua kertoa siitä. Edes paras kaverinsakaan ei saa tietää. Ryyppäävä äiti - mikä häpeä. Lilja ei vaan selviä siitä, ja luciajuhlakin painaa päälle. Ajatella, jos äiti ei pystykään tulemaan? Tai vielä pahempaa: jos hän ilmaantuukin juhlaan ja häpäisee Liljan kokonaan... Näin ei saa päästä käymään! (takakansiteksti)
Vanhempien alkoholismi on aika paljon käsitelty aihe lanu-kirjallisuudessa, mutta jotenkin äkkiseltään tuntuu että yleensä juoppona vanhempana kuvataan nimenomaan isä. Tässä kirjassa äiti on se, jota joutuu häpeämään. Kovin rankkoja kuvauksia kirjassa ei onneksi ole, ehkä kirja onkin suunnattu suht nuorille.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä
Kirjan tietoja:
Lina Stoltz: Imorgon är allt som vanligt (2014)
Suomentanut Kirsti Johansson
Barents kustannus, 2016
102 sivua
Aika "pienille" suunnatulta vaikuttaa myös Mari Kujanpään Emman salainen toive (Otava 2016), ainakin kansikuvan perusteella.
Emma ei uneksinut prinsessaelämästä. Hän toivoi olevansa ihan tavallinen huoleton tyttö, jolla oli samanlainen hassunhauska perhe kuin naapurin tytöillä.
Emman mielestä kaikki Harmaksilla oli ihanaa: siivouspäivät ja karkkilakko, lapaslaatikot, joista toisessa luki Fredrika ja toisessa Saima. Tavarat olivat siististi ja järjestelmällisesti, aivan eri tavalla kuin äidin luona.
Mummin ja ukin luokse muutettuaan Emman ei pitkästä aikaa tarvinnut huolehtia mistään. Mutta suru ja pelko olivat pinttyneet häneen kuin vanha maali. Onneksi Fredrika puhui tuulen viuhumaan korvissa ja seikkailun kutittamaan nenää! (takakannesta)
Tässäkin kirjassa (päihde)ongelmainen perheenjäsen on nimenomaan äiti. Isästä ei taideta juuri mitään puhuakaan. Emman äiti on narkomaani, ja siksi kykenemätön huolehtimaan tytöstä. Emma pääsee asumaan mummin ja ukin luokse, missä hän viihtyy kyllä hyvin, mutta huolehtii koko ajan ettei hänestä vain olisi mitään vaivaa. Naapurin perhe-elämä vaikuttaa hänen mielestään idylliseltä, mutta sielläkin on omat hankaluutensa ja vastoinkäymisensä.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Mari Kujanpää: Emman salainen toive
Otava, 2016
189 sivua
Huumeisiin sotkeudutaan myös Teija Rekolan nuortenkirjassa Top models (Reuna 2016), joka kertoo kansainvälisestä mallibisneksestä.
Upeita vaatteita, huippusuunnittelijoiden näytöksiä, matkoja, rahaa, hyviä bileitä... Noora ja Erika haaveilevat luksuselämästä lähtiessään mallintöihin Pariisiin.
Tyttöjen tie vie kuvauksiin ja catwalkeille, mutta myös keskelle skandaaleja ja muotimaailman tylyä todellisuutta.
Vetävästi kirjoitettu Top models kulkee Helsingistä Pariisiin, New Yorkista Roomaan ja kertoo mallibisneksestä sen, mikä ei muotikuvissa ja tosi-tv:ssä näy. (takakansiteksti)
Omasta näkövinkkelistäni katsoen jokseenkin epäuskottavan tuntuinen tarina. Tokihan näin voi käydä: voitat lehden kilpailusta pääsyn mallimaailmaan, pääset saman tien ulkomaille töihin. En tiedä, kun ei tällaisesta ole minkäänlaista kokemusta edes tuttavapiirin kautta. Kovin suurena yllätyksenä nämä huumekuviot eivät tulleet, juorulehtien perusteellakin kun vaikuttaa siltä että muotimaailman huipulla huumeet ovat lähes arkipäivää.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 2 tähteä
Kirjan tietoja:
Teija Rekola: Top models
Reuna, 2016
261 sivua
Näistä kirjoista Kujanpään Emman salainen toive on ehdottomasti suosikkini, suht rankasta aiheestaan huolimatta valoisasti kirjoitettu tarina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti