Michael Crichton: Kongo

Minulle luettiin lapsena todella paljon, kiitos siitä vanhemmille. Itse asiassa lukeminen jatkui todella pitkään, olin varmasti jo yläasteella kun äiti vielä luki minulle iltaisin. Lukemistona toimivat usein Valittujen palojen Kirjavalio-kirjat, jotka sisältävät lyhennettyjä versioita romaaneista. Yksi jännittävimmistä ja hauskimmista tuolloin luetuista kirjoista oli Michael Crichtonin Kongo (Tammi 1981). Amy-gorillan ja ihmisten retkikunta kohtasi monia jännittäviä tilanteita ja lopulta koko porukalle oli käydä kalpaten. Sittemmin olen lukenut itse lyhentämättömän version romaanista, ja nyt päätin lukea sen Apinan vuosi -haastettani silmällä pitäen uudestaan. 

Aarniometsän kauhut ja avaruusajan teknologia kietoutuvat huikeaksi seikkailuksi Zinjin sinisten timanttien jäljillä! 
Zinjin kadonnut kaupunki Kongon sydämessä oli muinoin tarumaisista rikkauksistaan kuulu paikka, jossa orjatkin koristautuivat sinisillä timanteilla. Sittemmin kaupungin on valloittanut "väkivaltainen tuntematon rotu, joka puhuu kuiskaten kaikille tuntematonta kieltä..."
Retkikunta johon kuuluvat matemaatikko Karen Ross ja sosiologi Peter Elliot, panee kaiken alttiiksi tavoittaakseen nuo outoja sähkökipinöitä säihkyvät jalokivet ennen kuin ne joutuvat kilpailijan käsiin. Heillä on apuna uusin huipputeknologia - lasersäteet, satelliittiyhteydet, tietokoneiden hienoudet. Lisäksi heillä on mukanaan hurmaava gorillatyttö Amy, joka "puhuu" kasvattajalleen merkkikielellä ja jonka vaisto vaaratilanteissa on melkein yliluonnollinen. 
Mutta onko edes kaikesta siitä apua, kun vihamieliset kääpiöt tai raivon sokaisemat virtahevot hyökkäävät, kun heimosota riehuu, kun purkautuva tulivuori syöksee laavaa - ja kun metsän varjoissa vaanii tuntematon hirviöiden heimo, jonka tiedetään surmanneen retkikunnan. Viimeisen tuhotun retkikunnan jäljeltä olivat videonauhalle jääneet jähmettyneet gorillan kasvot... (takakansiteksti)

Täytyy kyllä sanoa, että aika oli kullannut muistot. Silloin kauan sitten ääneen luettuna ja kuunneltuna tämä tarina tuntui paljon paremmalta kuin nyt. Toki aikakin on toinen. Kirjan "nykyaikaiset hienoudet ja huipputeknologia" tuntuvat nyt aataminaikaisilta. Juonikin tuntuu melkoisen yliampuvalta, mutta täytyy silti ihailla miten taitavasti kirjailija on kehitellyt kaiken. Nettisivuillaan kirjailija kertoo ihailleensa aina kertomusta kuningas Salomonin kaivoksista ja halunneensa sijoittaa samantyylisen seikkailun omaan aikaamme. Hän myös kertoo, että kirjan Amy-hahmo perustuu viittomakieltä oppineeseen Koko-gorillaan. 

Timanttienmetsästysosuus kirjassa on omasta mielestäni ehkä se tylsin osa, samoin kaikki siihen liittyvä "tekninen nippelitieto", Amysta ja sen menneisyydestä kertovat osat taas se mielenkiintoisin. Amy on löydetty orvoksi jääneenä vauvana, ja se on päätynyt amerikkalaisen rouva Swensonin haltuun. Hän lahjoitti Amyn eläintarhalle, josta Peter Elliot on lainannut sen tutkimustaan varten. Hän on opettanut Amylle amerikkalaista viittomakieltä. Amy on alkanut maalata sormiväreillä kuvia viidakosta. Kuvien tultua julkisuuteen Amysta on yllättäen tehty ostotarjouksia. Ne vaikuttavat johtuvan Amyn piirroksista, mutta kukaan ei käsitä, miksi kuvat olisivat niin arvokkaita kuin ostotarjoukset antavat ymmärtää. Tällöin Karen Rossin tutkijaryhmä tulee mukaan kuvioihin ja osoittaa, että Amyn piirtämät kuvat esittävät Zinjin kadonnutta kaupunkia, joka epäilyista huolimatta on todellakin olemassa. 

Tutkijat, Amy ja Elliot lähtevät vaaralliselle matkalle kohti Kongoa. Lopulta perille saavuttuaan he löytävät Zinjin rauniot - ja sen lisäksi vaarallisen, tuntemattoman, kenties kokonaan uuden eläinlajin, jonka hyökkäykseltä joukkio pelastuu Amyn ansiosta. Timantit (tai suurin osa niistä) jäävät löytymättä. 

Apinan vuosi -haasteen lisäksi tämä kirja aloittaa osaltani Uudelleen luettua -haasteen. Maailmanvalloitus etenee Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jonka alueella kirjan tapahtumapaikat ovat.

Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 3 tähteä
Kirjan tietoja: 
Michael Crichton: Congo (1980)
Suomentanut Eero Mänttäri
Tammi, 1981
336 sivua