Audrey Mageen Sopimus (Atena 2015) kertoo Peter Faberista ja Katharina Spinellista, jotka menevät naimisiin toisiaan tuntematta. Natsien joukoissa taisteleva Peter saa vihkiloman itärintamalta, ja Katharinalle kuuluu leskeneläke, jos Peter kaatuu.
Yllättäen he kuitenkin rakastuvat toisiinsa. Kuherruskuukauden aikana Katharinan isä vie vävynsä tyhjentämään juutalaiskoteja, tönimään perheitä kadulla odottaviin autoihin. Kun Peter palaa rintamalle, Spinellit muuttavat juutalaisilta jääneeseen asuntoon ja Katharinan vauva saa juutalaisperheen lastenvaunut.
Sopimus on säälimätön romaani sodasta, rakkaudesta ja itsekkyydestä. Puolue antaa: Stalingradin taisteluissa Peteriä auttaa jaksamaan turvattu tulevaisuus Suur-Saksassa, ja nälänhätää kärsivässä Berliinissä Katharina nauttii suklaakakkua. Mutta, kuten Peterille ja Katharinalle selviää, puolue myös ottaa. Audrey Magee nostaa esiin sota-ajassa kamppailevat tavalliset ihmiset antamatta armoa heidän sokeille pisteilleen. (takakansiteksti)
Romaani alkaa ilman suurempia selittelyjä: meneillään on vihkitilaisuus, jonka osapuolet ovat puolentoista tuhannen kilometrin päässä toisistaan. Tasan kello 12 Peter ja Katharina osallistuvat tahoillaan samanlaiseen seremoniaan ja täyttävät näin osansa sopimuksesta, joka takaa etuja molemmille: Peterille naimaloman ja Katharinalle leskeneläkkeen, jos Peter sattuisi kaatumaan. Muutamaa päivää myöhemmin Peter ja Katharina tapaavat toisensa ensimmäisen kerran.
Onkohan näin oikeastikin tehty? Hurjalta tuntuu... Tokihan monet tuon ajan suomalaisetkin avioliitot solmittiin melko pikaisesti, toisiaan juurikaan tuntematta, mutta yleensä aina vähintään kirjeenvaihdon ja muutaman tapaamisen jälkeen. Eri asia kokonaan on sitten tietenkin se, miten tällaiset "pika-avioliitot" ovat mahtaneet kestää. Eikä elämä helppoa ole Mageen kirjassakaan.
Katharinan perheen ystävä, tohtori Weinart, saa suhteillaan pidennettyä Peterin lyhyttä vihkilomaa, mutta vastapalvelukseksi Peter joutuu töihin, tyhjentämään juutalaisasuntoja. Näiden öisten reissujen aikana opettajan työstä haaveileva Peter imee itseensä melkoisen annoksen natsiaatteita ja alkaa itsekin uskoa siihen mitä joutuu tekemään. Loman päätyttyä Peter palaa rintamalle, ja Katharina jää odottamaan häntä - ja heidän yhteistä lastaan. Tohtori Weinart järjestää Katharinalle ja tämän vanhemmille uuden, paremman asunnon - juutalaisista tyhjennetyn, ja ottaa samalla perheen tiukasti talutushihnaansa.
Kirjeet kulkevat Berliinin ja itärintaman välillä tiuhaan tahtiin, ja vastanaineet haaveilevat ajasta jolloin voivat olla jälleen yhdessä, perheenä. Vaan kun asiat pitkistyvät, ne myös mutkistuvat, ja niin on laita myös sota-aikana. Peter ja tämän sotilasystävät etenevät aina Stalingradiin asti, ja siellä helvetti pääsee valloilleen. Saksalaiset jäävät mottiin. Lähes ainoa varma tie sieltä ulos on antautuminen (se ainoa varma on kuolema), ja ennen pitkää siihen päätyy myös Peter. Tällä välin Katharina on synnyttänyt pojan ja joutunut perheensä kanssa palaamaan vanhaan asuntoonsa. Berliinin murtuminen on lähellä... Onko enää toivoakaan jälleennäkemisestä?
Hienosti ja kaunistelemattomasti kirjoitettu kirja, joka piti tiiviisti otteessaan.
Mistä kirja minulle: kirjastosta
Goodreads-tähdet: 4 tähteä
Kirjan tietoja:
Audrey Magee: The undertaking
Suomentanut Heli Naski
Atena, 2015
332 sivua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti